Vastine Nurmeksen kauppalan kansakoulun rakennussuojeluesitykseen annetuista lausunnoista

Pohjois–Karjalan ELY–keskus on pyytänyt Nurmeksen Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry:ltä
vastinetta annetuista lausunnoista.

Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry teki 3.5.2021 ELY–keskukselle suojeluesityksen, joka koskee Nurmeksen entisen kauppalan kansakoulun suojelemista rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Tässä vastineessa otetaan kantaa saatuihin lausuntoihin ja esitetään toimintasuunnitelma koulurakennuksen kehittämiseksi suojelukohteena.

Korjauskustannukset, korjauskelpoisuus ja tilatarve

Rakennuksen omistajana Nurmeksen kaupunki perustelee kielteistä kantaansa suojeluesitykseen – ja samalla rakennuksen säilyttämiseen – korkeilla korjauskustannuksilla. Tunnistamme kaupungin taloudellisen tilanteen tuoman paineen karsia kustannuksia ja suhtautua toteutettaviin hankkeisiin varoen. Samalla huomautamme, että yksinomaan tämänhetkisen taloudellisen tilanteen ei pidä olla ratkaiseva syy menettää peruuttamattomasti kohde, jolla on todettu olevan merkittävä suojeluarvo (kts. mm. Museoviraston, Nurmeksen museon ja Pohjois–Karjalan alueellisen vastuumuseon asiantuntijalausunnot), ja jolle on sen lisäksi perusteltavissa merkittävä arvo myös kehittämiskohteena. Rakennuksen kunnostus on syytä nähdä investointina tulevaisuuteen, ja siten korjauskustannukset on suhteutettava pitkän aikavälin hyötyyn niin asukkaiden hyvinvoinnin kuin kaupungin tavoitteleman vetovoimaisuudenkin kannalta. Ensisijaisesti on selvitettävä ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuudet sekä tarkasteltava myös mahdollisuutta jakaa korjaukset kustannuksineen jaksotetusti. Säilyttävän korjausrakentamisen periaatteet tulee ottaa huomioon ja pyrkiä välttämään alkuperäiseen sopimattomia tai ylimitoitettuja rakennusteknisiä ratkaisuja ja
materiaaleja.

Nurmeksen kaupungin rakennusvalvonnan lausunnossa koulurakennus rinnastetaan
ennakkotapaukseen, jonka mukaan rakennuksen äärimmäisen huono kunto voidaan tulkita vaaraa aiheuttavana pakottavaksi syyksi myöntää poikkeuslupa rakennuksen purkamiselle (KHO 2009:67). Kyseinen tapaus ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen nyt käsiteltävän asian kanssa, sillä se koski kunnoltaan jo sortumisvaarassa ollutta tehdasrakennusta, joka korkeimman hallinto–oikeuden mukaan aiheutti siten ilmeisen turvallisuusuhan sen ympäristössä liikkuville. Rakennus oli arvioitu korjauskelvottomaksi, eikä korjausarviota ollut sen vuoksi edes tehty. Toisaalta jopa yhtä vakavasti vaurioituneita historiallisia tehdasrakennuksia kuin edellä mainittu on pystytty kunnostamaan monipuolisiksi käyttötiloiksi, esimerkkinä Kotkan höyrypanimo.

Sitä vastoin, Nurmeksen kaupungin teettämän selvityksen mukaan kauppalan kansakoulu on
korjauskelpoinen (Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy:n kuntotutkimus 12/2022 ja korjauskustannusarvio 1/2023).

Syinä kauppalan kansakoulun purkamiselle ovat olleet esillä myös vähentynyt tilatarve sekä rakennuksen ylläpitokustannukset. Tilatarve Nurmeksessa ei kuitenkaan ole poistunut, vaan on edelleen ajankohtainen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, kaupungin omissa palveluissa kuin myös kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden keskuudessa. Tilaratkaisuja ja tulevia investointeja joudutaan siis pohtimaan joka tapauksessa. Kaikille koulurakennuksen edellisille käyttäjäryhmille ei myöskään ole löydetty korvaavia tiloja, toisin kuin tekninen johtaja esittää kaupunginhallituksen lausunnossa. Korjausrakentamisen kustannuksia punnittaessa on syytä muistaa, että Hinku–kuntana Nurmeksen kaupunki on sitoutunut huomattaviin päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttää olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä purkamisen tai uudisrakentamisen sijaan. Tavoitteena tulee olla kartoittaa sekä nykyinen käyttötarve että tilojen potentiaali luoda uutta toimintaa, ja laatia sen pohjalta koulurakennuksen käytölle toimintamalli, joka pystyy tuomaan kaupungille myös tarvittavia vuokratuloja.

Kestävä elinvoimaisuus, toimiva toimintamalli ja rahoituslähteiden selvitys

Rakennuksen suuri koko on haaste mutta myös mahdollisuus. Kokonsa ja rakenteensa vuoksi koulurakennus tarjoaa mahdollisia tilaratkaisuja moniin eri käyttötarkoituksiin. Runkorakenne sallii tilojen jakamisen muuntojoustavasti, mutta jo nykyiset tilajaot juhla– ja liikuntasaleineen, lukuisine luokkahuoneineen, korkeine huonekorkeuksineen tai asuntosiiven asunto– ja toimistokäyttöön soveltuvine tiloineen mahdollistavat hyvin monipuolisen käytön eri sektorien toimijoille. Oleellisia etuja ovat myös rakennuksen keskeinen sijainti kaupungin keskustassa, rauhallinen ja viihtyisä ympäristö järven rannalla sekä eri koulutusasteiden oppilaitokset ja hiljattain uusittu urheilukenttä rakennuksen läheisyydessä. Ei ole suinkaan itsestään selvää, että kunnasta löytyy koulurakennuksen kaltainen, rakennustaiteellisesti arvokas ja alueen historiallista kerroksellisuutta ilmentävä kohde, joka mahdollistaa monipuolista tilankäyttöä. On myös harvinaista, että rakennuksen arkkitehtuurista ja ominaispiirteistä materiaaleineen on säilynyt näin paljon alkuperäisessä muodossa kunnostettavaksi. Nämä ovat tavoiteltuja ja vaalimisen arvoisia, korvaamattomia ominaisuuksia. Menetettyinä ne eivät ole toisinnettavissa.

Kulttuuriperinnön vaalimisen edellytykset paranevat yleensä alueiden elinvoimaisuuden
lisääntymisen myötä. Sama pätee myös toisin päin: kulttuuriperinnön vaaliminen lisää alueen
elinvoimaisuuden edellytyksiä.

Koulurakennuksen arvo ja sen ainutlaatuisuus ovatkin hahmotettavissa monitahoisesti paitsi
kulttuuri– ja rakennushistoriallisista näkökulmista, mutta myös kaupunkirakenteena, joka edistää seudun positiivista kehitystä tulevaisuudessa. Kunnostettuna se mahdollistaa suotuisan toimintaympäristön monialaiselle toimijuudelle ja siten parantaa kaupungin elinvoimaisuutta. Rakennuksen tilamahdollisuudet luovat edellytyksiä mm. yritystoiminnalle ja yrittäjyydelle, kulttuurille ja taiteille, hyvinvointi– ja vapaa–ajan palveluille tai sivistyspalveluille. Lista käyttömahdollisuuksista on pitkä. Oleellista on, että saman katon alla oleva monialainen toiminta edesauttaa eri tahojen yhteistyötä ja synnyttää uutta osaamista, minkä lisäksi se vahvistaa yhteisöllisyyttä sekä torjuu eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Taitavasti rakennettu toimintamalli ottaa huomioon sekä taloudellista tuottoa tavoittelevan että voittoa tavoittelemattoman toiminnan tuomat hyödyt, tunnistaa olemassa olevat tarpeet ja luo edellytyksiä uuden menestymiselle. Se perustuu alueen ominaisvahvuuksille ja toisaalta tukee osaajien potentiaalia laajempaan alueelliseen tai kansainvälistyvään toimintaan. Toimiva suunnitelma rakennuksen käytölle lisää alueellista yhdenvertaisuutta ja edistää kestävän kehityksen periaatteiden mukaan seudun taloudellista, ekologista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. On huomionarvoista, että nämä kaikki ovat perusteita rakennuksen kunnostamiselle, mutta samalla ne ovat mm. EU:n kehittämis– ja investointitukien keskeisiä tavoitteita sekä perusteita teemakohtaisen rakennerahoituksen saamiselle kuntien hankkeisiin etenkin harvaan asuttujen alueiden kohdalla, joihin Pohjois–Karjala on luokiteltu. Kustannuksia pohdittaessa onkin ennen kaikkea selvitettävä varteenotettavat rahoituslähteet perusteellisesti ja asetettava tavoitteeksi saada osarahoitusta rakennuksen kunnostukseen.

Oikeusperusteet, kaavatilanne ja suojelupäätöksen merkitys

Nurmeksen museon ja Museoviraston laatimissa asiantuntijalausunnoissa sekä rakennuksen
rakennushistoriallisessa selvityksessä kuvataan perusteellisesti, millä tavoin koulurakennus on osana rakennusperintöä ainutlaatuinen lajissaan ja laadussaan niin paikallisesti kuin alueellisestikin, mutta myös huomattava osa valtakunnallisesti merkittävää, jo suojeltavaksi luokiteltua rakennettua kulttuuriympäristöä. Korostamme, että kyseisten RKY–alueiden arvojen säilyminen on määritelty yhdeksi valtakunnallisten alueenkäyttötavoitteiden erityistavoitteista. Maankäyttö– ja rakennuslain mukaan nämä tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteutumista on edistettävä kaavoituksessa ja viranomaistoiminnassa (MRL 22 §). Rakennuksen purkaminen on selkeästi ristiriidassa em. valtakunnallisten tavoitteiden ja maankäyttö– ja rakennuslain kanssa.

Lisäksi maankäyttö– ja rakennuslain mukaan rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella (MRL 118 §). Kohteen kulttuurihistoriallisen arvon arvioi alueellinen vastuumuseo. Pohjois–Karjalan alueellinen vastuumuseo on lausunnossaan esittänyt kauppalan
kansakoulua suojeltavaksi. Nurmeksen kaupungin rakennustarkastaja arvioi rakennuksen purkamisen oikeudellisuutta lausunnossaan sillä perusteella, että voimassa oleva kaavamääräys ei estä purkamista. Viittausta kyseiseen kaavamääräykseen ei kuitenkaan voida pitää perusteltuna, sillä tämänhetkinen asemakaava vuodelta 1996 on todettu vanhentuneeksi. Tämä käy ilmi muun muassa Museoviraston lausunnosta.

Vuoden 2022 aikana valmisteilla olleessa yleiskaavassa entistä kauppalan kansakoulua on esitetty suojeltavaksi sr–1–merkinnällä varustettuna. Kaavoitustyö on valitettavasti keskeytynyt ja rakennuksen säilyminen kaavoituksen kautta toteutettuna näyttää heikolta. Tämän vuoksi Nurmeksen Vanhan kauppalan asukasyhdistyksen ELY–keskukselta hakema, rakennussuojelulain nojalla tehtävä suojelupäätös on kohteen säilymisen kannalta erityisen tärkeä.

Kunnan asukkaiden osallisuus, aktiivisuus ja tulevaisuudenusko

Kunnan tehtävä on osallistaa asukkaitaan osana päätöksentekoa, ja kuntalaisilla on oltava mahdollisuus vaikuttaa toimintaan ennen päätöksentekoa. Tämä on määritelty myös kuntalaissa (kuntalaki 22 §). Vaikuttamisen tulee olla aitoa ja konkreettista, ei näennäisvaikuttamista, kun taas osallistamisen laiminlyöminen horjuttaa kunnan asukkaiden luottamusta kaupungin hallintoon. Koulurakennuksen kohdalla inklusiivisuus on jäänyt toteutumatta tähänastisessa päätöksentekoprosessissa. Toimenpiteiden arvioimisen ja päätöksenteon kunnan elinympäristön kehittämisessä tulee olla pitkäjänteistä. Hyvinvoinnin edistäminen ja ennaltaehkäisevä toiminta korostuvat kunnan vastuulla olevissa tehtävissä sosiaali– ja terveystoimien siirryttyä hyvinvointialueelle. Kunnan elinkelpoisuuden kannalta on todistetusti järkevää ja kustannustehokasta panostaa toimenpiteisiin, jotka luovat kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se kulkee punaisena lankana kaikissa kunnan tehtävissä. Omassa hyvinvointisuunnitelmassaan Nurmeksen kaupunki onkin painottanut hyvinvointivaikutusten ennakkoarviointia kaupunkisuunnittelussa ja kirjannut, että kaupunkirakennetta koskevissa päätöksissä arvioidaan toimenpiteiden ennakkovaikutuksia kaupungin asukkaiden hyvinvointiin. Siitä huolimatta kyseistä arvioita ei ole tehty kauppalan entisen kansakoulun kohdalla rakennuksen käytöstä poistamisen vaikutuksista, vaikka rakennus on merkittävä osa kaupunkirakennetta.

Edellytämme, että asukkaat otetaan osalliseksi rakennusta koskevaan päätöksenteko– ja
suunnitteluprosessiin, ja että päätöksissä otetaan huomioon seudun kehittäminen ja sen asukkaiden hyvinvointi kokonaisvaltaisesti pitkällä aikavälillä. Esitämme asukkaita osallistavaa työryhmää, joka koostuu koulurakennuksen kehittämisen kannalta keskeisistä tahoista ja osallistuu toimenpiteiden suunnitteluun sekä toimintamallin valmisteluun ja toteuttamiseen.

Nurmeksen asukkaissa herännyt aktiivisuus koulurakennuksen suojelemiseksi ja sen kunnostamiseksi on selkeä osoitus siitä, kuinka suuri merkitys rakennuksella on nurmeslaisille. Nurmeksen kaupunki on rakennuksen omistaja, mutta samalla ei sovi unohtaa, että kunta on yhtä kuin sen asukkaat ja kaupunki asukkaitaan varten, kuten Nurmes uudessa kaupunkistrategiassaan myös painottaa. Kehittämistoimien toteuttajana ja edistäjänä kunnalla on merkittävä rooli. Onnistuminen edellyttää kuitenkin vahvaa yhteistyötä ja samansuuntaista toimintaa julkisen sektorin toimijoiden, asukkaiden, yritysten ja muiden osaajien kesken.

Kauppalan kansakoulun viimevuotisessa rakennushistoriallisessa selvityksessä todetaan, että ”rakennus on vakuuttava esimerkki seudun ja asukkaiden tulevaisuuden uskosta sota–aikana ja sen jälkeen.” Samankaltaista uskoa kaupungin asukkailta löytyy tänäkin päivänä. Tulevaisuuden uskoa, rohkeutta ja kauaskatseisuutta tarvitsemme myös päättäjiltä ja viranhaltijoilta. Kun seudun veto– ja pitovoimaa halutaan parantaa, kuvaan ei sovi kauppalan kansakoulun kaltaisen rakennuksen purkaminen. Sen sijaan Nurmeksen kaupungilla on mahdollisuus – ja haaste – rakentaa kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta sekä osoittaa, että se kykenee vaalimaan omaa, yhteistä kulttuuriperintöämme.

Seppo Laaninen
Puheenjohtaja, Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry