Asukasyhdistyksen vastaselitys hallinto-oikeudelle

Itä-Suomen hallinto-oikeus on varannut Nurmeksen Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry:lle tilaisuuden vastaselityksen antamiseen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunnon sekä Nurmeksen kaupungin asiassa antaman vastaselityksen johdosta. Asia koskee asukasyhdistyksen tekemää valitusta ELY-keskuksen rakennussuojelupäätöksestä, jonka kohde on Nurmeksen Keskustan koulu (kauppalan kansakoulu).

Nurmeksen Vanhan Kauppalan Asukasyhdistyksen vastaselitys

Vaatimus

ELY-keskuksen lausunnon ja Nurmeksen kaupungin vastaselityksen vaatimukset tulee hylätä.

Perustelut

Asukasyhdistys haluaa ilmaista vakavan huolen siitä, ettei koulurakennuksen säilymistä ja suojelua voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla ja sen mukaisesti Nurmeksen kaupungin kaavoitustyön yhteydessä. Huolen ovat esittäneet myös Museovirasto ja Nurmeksen museo.

Nurmeksen kaupunki ei ole esittänyt halukkuutta säilyttää koulurakennusta. Kunnan viranhaltijoiden ja päättäjien keskuudessa on sitä vastoin voimakkaita intressejä rakennuksen purkamiseksi. Niiden seurauksena mahdollisuuksia säilyttää rakennus ei ole pystytty tarkastelemaan objektiivisesti. Kaupunki ei ole pyrkinyt turvaamaan rakennuksen säilymistä myöskään etsimällä sille uutta omistajaa. Kielteinen ennakkoasenne ja tahtotila ovat olleet havaittavissa useiden vuosien ajan ja vaikuttavat kunnan päätöksenteossa ja toiminnassa edelleen ratkaisevasti.

Nurmeksen museo viittasi lausunnossaan (19.12.2022) koulurakennuksen tulevaisuudesta muodostuneeseen, vuosikausia kestäneeseen kiivaaseen riitaan Nurmeksen kaupungin päättäjien ja myös kaupunkilaisten kesken. Asukasyhdistys on seurannut tilannetta pitkään. Suojeluesityksen ja valituksen tekijänä yhdistys pyrkii siihen, ettei vanhasta kauppalasta menetetä arvokasta kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöä kunnan sisälle syntyneen, pitkittyneen konfliktitilanteen seurauksena.

Kaupunki on hakenut rakennukselle purkulupaa vuonna 2016, jolloin lupa evättiin. Kaupungin kielteinen kanta rakennuksen suojelemiseen tuli esiin myös maakuntakaavan laadinnan yhteydessä, jolloin kaupunki vaati koulun ja sen arvoja koskevan kohdemerkinnän jättämistä pois maakuntakaavasta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus toteaa lausunnossaan hallinto-oikeudelle (4.9.2023), että rakennusperintölakiprosessin aikana sille ei muodostunut selkeää käsitystä Nurmeksen kaupungin halukkuudesta rakennuksen säilyttämiselle. ELY-keskus toteaa myös, että prosessin aikana Nurmeksen kaupungin ja sen viranhaltijoiden lausunnot ja kannanotot ELY-keskukselle ovat olleet jossakin määrin toisiinsa nähden ristiriitaisia. ELY-keskuksen mukaan rakennusperintölakiprosessin osapuolten välisissä neuvotteluissa silloinen kaupunginjohtaja totesi, että koulu tullaan purkamaan. Koska ELY-keskuksen ja kaupungin välisissä neuvotteluissa kaupunki ilmaisi kuitenkin lähtevänsä tilaamaan koulusta rakennushistoriaselvitystä, ELY-keskus tulkitsi sen merkiksi kaupungin halukkuudesta tukea rakennusperintölakiprosessia koulun arvojen selvittämiseksi.

Rakennusperintölakiprosessin aikana koulun suojeluarvo ja suojelun edellytykset on todennettu kyseisessä rakennushistoriaselvityksessä sekä Museoviraston lausunnossa kiistattomasti. Siitä huolimatta kaupunki on edelleen osoittanut pyrkimyksensä purkaa rakennus. Maaliskuussa 2023 kaupungin toimitilaohjelmaan kirjattiin päivitys, jonka mukaan rakennus jätetään kylmilleen vielä saman vuoden aikana ja sille haetaan jälleen purkulupaa, ellei uutta omistajaa löydy. Suunnitelma on kirjattu ennenaikaisesti tuolloin vielä keskeneräisen rakennusperintölakiprosessin näkökulmasta, mutta myös kaavoitustyön näkökulmasta. Suojelukysymystä ei voida ratkaista maankäyttö- ja rakennuslakia soveltaen asetelmassa, jossa kaupunki on toistuvasti osoittanut käsittelevänsä rakennusta tavalla, joka on ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslain kanssa.

Se, että Nurmeksen kaupunki ilmoittaa nyt hallinto-oikeudelle osoitetussa vastaselityksessään (20.11.2023) pitävänsä rakennuksessa peruslämmön päällä ja on toistaiseksi jättänyt uuden purkuluvan hakematta, johtuu mitä todennäköisimmin hallinto-oikeudelle tehdystä valituksesta.

ELY-keskuksen päätöksessä rakennuksen suojelusta on epäselvyyttä. ELY-keskus toteaa, että rakennusperintölain 8 §:n mukaisten suojelun edellytysten voi katsoa täyttyvän. ELY-keskus perustelee suojelupäätöstään asian kokonaisharkinnalla ja soveltaa asian käsittelyssä rakennusperintölakia. Samalla ELY-keskus kuitenkin katsoo, että suojelukysymys voidaan ratkaista maankäyttö- ja rakennuslakia soveltaen.

Päätöksen kokonaisharkinnassa ELY-keskus on ottanut huomioon rakennuksen korjauskustannukset ja todennut, että ne voivat olla Nurmeksen kaupungille kohtuuttomia. Lausunnossaan (4.9.2023) ELY-keskus toteaa, että päätöksessä yksi arvioitava seikka oli, onko suojelulla saavutettava hyöty oikeassa suhteessa hyödyn saavuttamiseksi tarvittaviin toimiin ja taloudellisiin panoksiin. Nimenomaan rakennuksen käyttöönotolla saavutettavaa hyötyä ja sen vaatimia korjauskustannuksia ei ole tarkasteltu suhteessa kunnan tilatarpeiden vaatimiin investointeihin ja muihin kuluihin, mukaan lukien koulun purkukustannukset.

Nurmeksen kaupunki on ilmoittanut, että rakennuksen käyttöönotolle ei ole näkyvissä tarvetta (rakennusvalvonnan lausunto 03.01.2023). Toteamukselle ei ole esitetty perusteita, mutta kaupungin tilatarve on todellinen. Kunnan toimintoja on myös tilapäisjärjestelyjen varassa tilanpuutteen vuoksi. Asukasyhdistys haluaa yhä korostaa, että rakennuksen tarvetta tai tarpeettomuutta kunnassa ei ole selvitetty riittävän kattavasti ja objektiivisesti.

Valtakunnallinen merkitys

ELY-keskus on päätöksessään tulkinnut, että koulurakennuksella ei ole valtakunnallista merkitystä. Koska rakennuksen valtakunnallinen merkitys Museoviraston lausuntoon perustuen on jäänyt tulkinnanvaraiseksi, tulisi siitä olla tarkentava selvitys.

ELY-keskus perustaa tulkintansa lausuntoon, jossa Museovirasto toteaa, että ”erityisten ympäristöarvojen osalta koulurakennuksella voidaan nähdä myös valtakunnallista arvoa, johtuen sen keskeisestä sijainnista ja asemasta merkkirakennuksena vanhan kauppalan RKY- alueella.” Museovirasto ei avannut näkemystä lausunnossa tarkemmin. ELY-keskus tulkitsee kannanoton siten, että itse koululla itsenäisenä rakennuksena ei ole valtakunnallista merkitystä ja arvoa, eikä ELY-keskuksen mukaan valtakunnallisen merkityksen ehto täten täyty. Samalla ELY-keskus myöntää, että rakennus omaa valtakunnallista arvoa ja merkitystä osana RKY-alueen julkisten rakennusten vyöhykkeellä olevien rakennusten muodostamaa kokonaisuutta.

Koulurakennuksen merkitys liittyy paitsi sen rakennushistoriaan myös kaavahistoriaan. Julius Brasilierin laatimassa, vuonna 1879 vahvistetussa Nurmeksen kauppalan asemakaavassa kirkko, kauppalan kansakoulu ja kauppalantalo muodostavat kokonaisuuden, joka on ainutlaatuinen valtakunnallisessa ruutukaavahistoriassa. Kaavaan merkittiin harjun poikki kulkeva poikittainen akseli, jolle suunniteltiin sijoitettavaksi tärkeimmät julkiset rakennukset. Kauppalan asemakaava tukeutui akseliin ja sitä leikkaavaan pääkatuun. Akselin kolmijako edusti hengellisyyttä (kirkko), kunnan toimintoja ja hallintoa (kauppalantalo) sekä sivistystä ja kasvatusta (koulu). Rakennukset sijaitsevat yhä alkuperäisessä asemakaavassa esitetyillä paikoillaan. Kyseinen kaava-akselin kolmijako sekä sen säilyneisyys ovat hyvin harvinaisia ruutukaavahistoriassa valtakunnallisessa mittakaavassa.

Vaikka koulua ei ole mainittu erikseen alueen RKY-inventoinnissa, kuten ELY-keskus toteaa, se ei tarkoita, etteikö rakennus olisi Museoviraston näkemyksen mukaan olennainen ja ratkaiseva osa alueen kokonaisuudessa. Koulurakennuksen säilyttämättä jättäminen ja purkaminen merkitsisi samalla alkuperäisen asemakaavan katoamista, mikä murentaisi RKY-alueen arvoa olennaisesti. Vanhan kauppalan RKY-inventointi on yksittäisiä rakennuksia laajempi alueellinen kuvaus, eikä erillisen maininnan puuttuminen poissulje rakennuksen merkitystä valtakunnallisessa mittakaavassa.

Yhteenveto

Kohteen valtakunnallinen merkitys ja arvo ovat jääneet tulkinnanvaraiseksi, ja ne tulisi selvittää. Kohteen voidaan katsoa omaavan valtakunnallista merkitystä erityisten ympäristöarvojen osalta.

Kohteen säilymistä ja suojelua ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla ja sen nojalla annetuilla säädöksillä tai määräyksillä asetelmassa, jossa kaupunki on toistuvasti osoittanut pyrkimyksiä purkaa rakennus menettelyin, jotka ovat ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslain kanssa.

Kohteen suojeluun rakennusperintölain mukaisesti on erityisiä syitä yleis- ja asemakaavoitustilanteen vuoksi. Vaikka Nurmeksen kaupungin yleiskaavavalmistelua ollaan käynnistämässä, ei se ole edelleenkään päässyt alkamaan. Vaarana on, että tilanteen pitkittyessä rakennuksen kunto ehtii heiketä lisää. Kaavoitustyö on pitkä prosessi, eikä kaupunki ole ilmoittanut turvaavansa rakennuksen kuntoa peruslämmöllä ja välttämättömillä huoltotoimenpiteillä siihen saakka, kunnes suojelukysymys ratkaistaan kaavoituksessa. Korjausvelka kasvaa entisestään, tilanne ajautuu yhä vaikeammaksi ja rakennuksen säilymisen mahdollisuus käy yhä epätodennäköisemmäksi.

Asukasyhdistys ei katso aiheelliseksi muuttaa valitusta ELY-keskuksen lausunnon tai Nurmeksen kaupungin vastaselityksen perusteella. Päätöksen kokonaisharkinnassa ELY-keskus ei ole tuonut esiin kokonaisharkinnassa käyttämiensä eri näkökulmien arviointia toisiinsa nähden. ELY-keskuksen lausunnon ja Nurmeksen kaupungin vastaselityksen vaatimukset tulee hylätä. Asukasyhdistys viittaa sekä vastaselityksessään että valituksessa esitettyihin perusteluihin.

 

Seppo Laaninen

puheenjohtaja, Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry

 

Veli-Matti Hurskainen

varapuheenjohtaja, Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry