Asukasyhdistyksen valitus hallinto-oikeuteen

Asia

Rakennussuojelua koskeva päätös rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) nojalla.

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös (POKELY/451/2021) koskien Nurmeksen Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry:n tekemää Nurmeksen keskustan koulua (kauppalan kansakoulua) koskevaa suojeluesitystä.

Kohde

Nimi: Keskustan koulu (kauppalan kansakoulu)

Sijainti ja osoite: Nurmes, Koulukatu 3. Sijaitsee Läntisessä III kaupunginosassa. Rakennuksen rakennustunnus on 1007090855 ja sijainti kiinteistöllä̈ 541-111-139- 2.

Omistaja: Nurmeksen kaupunki

Kohteen suojeluesityksen tekijä: Nurmeksen Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry

Vaatimus

ELY-keskuksen kielteisen päätöksen kumoaminen ja asian palauttaminen uudelleen valmisteluun sekä vaarantamiskiellon asettaminen. Rakennuksen omistajan ei tule heikentää rakennuksen nykyistä kuntoa, kun rakennuksen suojelua koskeva asia on vireillä eikä ennen kuin asia on ratkaistu.

Perustelut

Suojelun edellytykset

ELY-keskus toteaa päätöksessään, että suojeluesityksen ratkaisu perustuu kokonaisharkintaan, jossa ELY on tarkastellut rakennusperintölain 8 §:n tarkoittamien suojelun edellytysten täyttymisen lisäksi kohteen arvojen merkittävyyttä valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti, kohteen sisätilojen arvojen merkittävyyttä, kaavoitustilannetta ja mahdollisuutta suojelun ratkaisemiseen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa menettelyssä, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamista sekä kohteen kuntoa ja korjauskustannuksia huomioon ottaen kaupungin taloudellinen kantokyky ja tilan käyttötarve suhteessa kunnan lakisääteisiin velvoitteisiin.

ELY-keskus katsoo perusteluissaan kohteella olevan sellaisia suojeluarvoja, että rakennusperintölain 8 §:n mukaisten suojelun edellytysten voi katsoa lähtökohtaisesti täyttyvän. Rakennusperintölain mukaan ELY-keskuksen tulee edistää ja valvoa rakennusperinnön säilyttämistä.

Nurmeksen Vanhan Kauppalan asukasyhdistys ry on suojeluesityksellään pyrkinyt säilyttämään kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen ja katsoo, että rakennusperintölain 8 §:n tarkoittamat suojelun edellytykset täyttyvät kokonaisuudessaan harvinaisuuden, tyypillisyyden, edustavuuden, alkuperäisyyden, historiallisen todistusvoimaisuuden ja historiallisen kerroksisuuden osalta. Rakennusperintölain mukaiset suojeluarvot on kiistattomasti osoitettu ja nimetty Museoviraston, Nurmeksen museon ja Pohjois-Karjalan alueellisen vastuumuseon asiantuntijalausunnoissa. Niin ikään kohteen rakennushistoriallisessa selvityksessä on kuvattu perusteellisesti, millä tavoin koulurakennus on osana rakennusperintöä ainutlaatuinen lajissaan ja laadussaan niin paikallisesti kuin maakunnallisestikin, mutta myös huomattava osa valtakunnallisesti merkittävää, suojeltavaksi luokiteltua rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Kyseiset seikat on tunnustettu myös rakennuksen omistajan eli Nurmeksen kaupungin lausunnoissa. Lisäksi RKY-alueiden arvojen säilyttäminen on määritelty yhdeksi valtakunnallisten alueenkäyttötavoitteiden erityistavoitteista. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan nämä tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteutumista on edistettävä kaavoituksessa ja viranomaistoiminnassa (MRL 22 §).

ELY-keskus toteaa, että asemakaava-alueella rakennusperinnön suojelemisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. ELY jatkaa, että asemakaava-alueella sijaitseva kohde on kuitenkin mahdollista suojella rakennusperintölain 2 §:n 3 momentin mukaan, jos 1) kohteella on valtakunnallista merkitystä, 2) kohteen säilymistä ja suojelua ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla ja sen nojalla annetuilla säädöksillä tai määräyksillä tai 3) kohteen suojeluun rakennusperintölain mukaisesti on erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi. Vaikka edellä mainitut kohdat täyttyvät, ELY-keskus esittää, että koulun suojelua ei ratkaista rakennusperintölailla, vaan se voidaan ratkaista maankäyttö- ja rakennuslain nojalla kaupungin kaavoitustyön yhteydessä.

Nurmeksen Vanhan Kauppalan asukasyhdistys ry katsoo, että kohteen edellytykset täyttyvät ja kohde on suojeltavissa rakennusperintölain nojalla. 1) Kohteella on valtakunnallinen merkitys maakunnallisen ja paikallisen merkittävyyden ohella. Museovirasto on lausunnossaan linjannut, että erityisten ympäristöarvojen osalta koulurakennuksella voidaan nähdä myös valtakunnallista arvoa johtuen sen keskeisestä sijainnista ja asemasta merkkirakennuksena vanhan kauppalan RKY-alueella. On huomioitava, että koulurakennus toteuttaa sijaintinsa ja asemansa puolesta vuoden 1879 kaavaa ja sen julkisten rakennusten korttelivyöhykettä yhdessä kauppalantalon ja kirkon kanssa. Tässä korostuu erityisesti kaupunkien kaupunkirakenteellinen kehitys ja sen myötä merkitys valtakunnallisessa näkökulmassa. Lisäksi Museovirasto huomauttaa, että keskustan koulu sijaitsee Nurmeksen vanhan kauppalan RKY-alueella, eli se on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Valtion viranomaisten on lain mukaan toiminnassaan, maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa otettava huomioon alueen valtakunnallinen merkitys. Näistä näkökohdista huolimatta yksi ELY-keskuksen perusteluista suojeluesityksen hylkäämiseen on toteamus, ettei kohteella ole valtakunnallista merkitystä. ELY:n toteamus on virheellinen ja perusteeton. ELY-keskus ei ole tuonut esiin toteamustaan riittävästi tukevia näkökohtia eikä voi perusteitta määrittää kohteen valtakunnallista merkittävyyttä. Suojeluesityksen hylkäämisen perustelut ovat näiltä osin puutteelliset.

ELY-keskus kertoo perustavansa ratkaisun suojeluesityksestä kokonaisharkintaan, jossa se tarkastelee myös kohteen sisätilojen arvojen merkittävyyttä. ELY katsoo, ettei koulun keskeisillä sisätiloilla tai juhlasalilla ole valtakunnallista merkitystä eikä niitä sen vuoksi pidä suojella rakennusperintölailla, vaan asia voidaan ratkaista myös niiden osalta maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Tulkitessaan näin ELY-keskus jättää huomioimatta, että Museovirasto pitää kohteen suojelua tärkeänä ja puoltaa kauppalan koulun suojelua rakennusperintölailla erityisesti rakennuksen sisätilojen ja niiden kiinteän sisustuksen säilyttämisen vuoksi.

2) Kohteen säilymistä ja suojelua ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla ja 3) kohteen suojeluun rakennusperintölain mukaisesti on erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi. Asukasyhdistys toteaa, että alueen asemakaava on vanhentunut. Siinä ei ole otettu huomioon suojeluun liittyviä kysymyksiä. Kaupunki ei ole arvioinut kaavojen ajantasaisuuksia maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla – ei vain tämän kohteen, mutta ei myöskään koko vanhan kauppalan alueelta. Puutteellinen kaavojen päivitys vaikeuttaa maankäytöllisten asioiden ratkaisemista, mukaan lukien suojelulliset kysymykset. Asemakaavoitus on ollut pysähdyksissä jo useita vuosia. Myös Museoviraston mukaan alueen voimassa oleva kaava vuodelta 1996 on vanhentunut, eikä koulurakennuksen säilymistä ja suojelua voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla tai sen nojalla annetuilla säännöksillä tai määräyksillä. Samoin ELY-keskus luokittelee kaavan vanhentuneeksi.

Rakennuksen säilyttämättä jättäminen tai purkaminen on selkeässä ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslain kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n mukaan rakentamisessa, rakennuksen korjaus- tai muutostöissä ja muita toimenpiteitä suorittaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. Nurmeksen kauppalan kansakoululle on luokiteltu kiistaton arvo sekä historiallisesti että rakennustaiteellisesti (mm. Museoviraston lausunto). Museovirasto näkee, että rakennuksella on rakennusperintölain tarkoittamaa kulttuurihistoriallista merkitystä rakennushistorian, rakennuksen käytön ja rakennustaiteen kannalta. Kaupunkikuvan osalta Museovirasto lausuu, että arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema koulurakennus on Nurmeksessa kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti erityisen merkittävä. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslaki sekä kuntalaki edellyttävät kunnan päätöksenteolta vuorovaikutteisuutta, mikä ei ole toteutunut päätöksenteossa koulurakennuksen osalta.

ELY-keskus katsoo, että suojeluasia voidaan ratkaista maankäyttö- ja rakennuslain kautta perustellen kantaansa vuoden 2023 kaavoituskatsauksella (ELY, 31.5.2023: Nurmeksen kaupunkirakennelautakunta 13.2.2023). Tämä ratkaisu on täysin perusteeton ottaen huomioon kaupungin kaavoituksellisen tilanteen. Vanhasta kauppalasta kuin myös koko keskeiseltä kaupunkialueelta puuttuu oikeusvaikutteinen yleiskaava. Edellisestä käsittelemättömästä yleiskaavan valmistelusta on kulunut jo lähes 50 vuotta, eikä sillä aineistolla ole minkäänlaista ohjausvaikutusta. Nurmeksen kaupunki käynnisti yleiskaavatyön keväällä 2022. Perusselvitysaineistossa koulurakennus merkittiin suojelukohteeksi sr-1-merkinnällä. Kaavoitus on kuitenkin keskeytynyt vuodenvaihteessa 2022, sillä kaavoitustyötä tehnyt maankäytön suunnittelija irtisanoutui todettuaan edellytykset työn jatkumiselle kestämättömiksi kunnan maankäytön suunnitteluun liittyvän kyseenalaisen luottamushenkilötoiminnan ja päätöksenteon vuoksi. Kaupungilla ei siihen saakka ollut vuosiin eikä nyt edelleenkään ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää, kaavoituspätevyyden omaavaa maankäytön suunnittelijaa eikä täten edellytyksiä viedä yleis- ja asemakaavoja eteenpäin. Esimerkiksi Keskustan alueella sijaitseva entinen Esson huoltoasemarakennus on suojeltu rakennusperintölailla useita vuosia sitten, mutta sitäkään ole saatu asemakaavoihin merkittyä. Kaavoitustyö on pysähdyksissä eikä maankäytön suunnittelu kaupungissa täytä maankäyttö- ja rakennuslain edellytyksiä. ELY-keskus ei voi turvautua siihen, että suojelukysymys ratkeaisi maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoituksella.

Nurmeksen kaupunki on tehnyt useita linjauksia ja kannanottoja, jotka osoittavat kaupungin ennakkoasenteen sekä haluttomuuden säilyttää rakennus. Senkään vuoksi kohteen säilymistä ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti eikä suojelukysymystä voida jättää kaupungin kaavoitustyön yhteydessä tehtäväksi, vaan se tulee ratkaista rakennusperintölain nojalla, sillä suojelun edellytykset täyttyvät.

Kaupunki on vastustanut rakennuksen arvottamista arvokkaaksi kohteeksi Pohjois-Karjalan maa kuntakaavassa. Maakuntakaava 2040 1. vaiheessa rakennusperintöinventointeja ohjannut työryhmä arvotti koulurakennuksen maakunnallisesti merkittäväksi ja arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi, ja rakennukselle laadittiin kohdekortti. Maakunnallisen arvon perusteiksi todettiin rakennuksen arkkitehtuurinen ja rakennustaiteellinen arvo. Nurmeksen kaupungin vaatimuksesta, maakuntaliiton ja kaupungin välisten neuvotteluiden tuloksena rakennus kuitenkin jätettiin maakuntakaavasta pois asiaa perustelematta.

Nurmeksen kaupunki on pyytänyt ELY-keskusta hylkäämään Vanhan Kauppalan Asukasyhdistyksen tekemän suojeluesityksen (kaupunginhallitus 20.2.2023). Kaupunki viittaa lausunnoissaan yhä asemaakaavaan ja siihen, että kaavassa rakennusta ei ole suojeltu. Myös kaupungin rakennusvalvonta perustaa arvionsa rakennuksen purkamisluvan oikeellisuudesta vanhentuneeseen asemakaavaan viitaten (27.1.2023). Kannanotossaan suojeluesityksestä kaupunki vastasi vuonna 1996 laaditun asemakaavan olevan edelleen ajantasainen, vaikka kaupunki ei ole arvioinut kaavojen ajantasaisuutta lain edellyttämällä tavalla (ELY 31.5.2023: kaupungin kannanotto 14.6.2021). Voi todeta, e\ä kunnan asioiden valmisteluissa ja päätöksissä näkemykset vaihtelevat maankäyttö- ja rakennuslain suhteen.

Kaupungin tekninen johtaja esitti ELY-keskuksen lausuntopyynnön käsittelyn yhteydessä (kaupunkirakennelautakunta 13.2.2023 § 12), että koulurakennuksen suojelukysymyksestä tulisi päättää vasta Keskustan alueen yleiskaavan yhteydessä, ja että koulurakennuksen suojelusta tulisi käydä arvokeskustelua. Kaupunkirakennelautakunta kuitenkin vaati asiaan muutetun päätösesityksen, jonka mukaisesti kaupunginhallitus päätti esittää lausuntonaan ELY-keskukselle, että koulurakennusta ei tulisi suojella rakennuksen huonon kunnon, korkeiden korjauskustannusten ja kaupungin taloudellisen tilanteen vuoksi (Kaupunginhallitus, 20.2.2023). Lautakunnan ja kaupunginhallituksen linjaukset ovat asian suhteen ennenaikaiset ja ne perustuvat puutteellisiin asiatietoihin ja riittämättömään maankäyttö- ja rakennuslain tuntemukseen.

Nurmeksen kaupunki on päivitetyssä toimitilaohjelmassaan kirjannut koulurakennuksen kohdalle muutoksen, jonka mukaan rakennus jätetään kylmilleen vuonna 2023 ja sille haetaan purkulupaa, ellei rakennukselle löydy ostajaa (Uudistettu toimitilaohjelma, s. 4.). Toimitilaohjelman käsittely jäi kaupunkirakennelautakunnassa pöydälle maaliskuussa 2023 muiden kiinteistöjen lisäselvitysten vuoksi. Uutta käsittelyä ei ole vielä ollut. Kirjaus osoittaa kaupungin tahtotilaa ja suhtautumista suojelukysymykseen. Linjauksia ja päätöksiä rakennuksen purkamisesta sekä sen suojelematta ja säilyttämättä jättämisestä on tehty, vaikka alueen tavoitteet määrittelevä kaavatyö ei ole valmistunut eikä toistaiseksi ole käynnissä. Kaupungilla ei ole resursseja ratkaista suojelukysymystä kaavoituksen keinoin riittävällä aikataululla, joka ei vaarantaisi rakennuksen kuntoa, jos se nyt jätetään kylmilleen ja huoltamatta. Vaikka kaavoitustyö käynnistyisi välittömästi, ei sillä ehditä ratkaista alueen suojelutavoitteita ennen kuin kaupunki suunnittelee hakevansa rakennukselle purkulupaa. Koska koulurakennuksella on suojelullisia arvoja ja sen suojeluprosessi on kesken, rakennuksen omistajan ei tule heikentää rakennuksen nykyistä kuntoa. Rakennukselle tulee antaa vaarantamiskielto ja muita välttämättömiä määräyksiä rakennuksen kunnon säilymiseksi.

Kohteen kunto

Kohteen kunto, korjauskustannukset ja tilan käyttötarve ovat osa ELY-keskuksen kokonaisharkintaa päätöksessä. Nurmeksen kaupunki perustelee ELY:lle pyyntöään hylätä suojeluesitys rakennuksen huonolla kunnolla (Kaupunginhallitus, 20.2.2023). Kaupungin rakennustarkastaja viittaa lausunnossaan (27.1.2023) pakottaviin syihin purkamisluvan mahdolliselle myöntämiselle jo suojellullekin kohteelle sen äärimmäisen huonon kunnon vuoksi. Rakennuksen purkamisedellytyksiä arvioidessaan rakennustarkastaja tekee johtopäätöksen, että pakottavan syyn voidaan katsoa olevan olemassa koulurakennuksen purkamiseen, kun rakennus on tullut niin huonokuntoiseksi, ettei se täytä lujuuden, terveellisyyden tai turvallisuuden vaatimuksia. Rakennustarkastajan viittaus ja johtopäätös eivät ole perusteltuja, vaan ristiriidassa kaupungin teettämän kuntotutkimuksen kanssa. Tutkimusaineiston perusteella koulu on korjauskelpoinen. Rakennuksen runkorakenne ja kantavat rakenteet ovat selvityksen mukaan pääosin hyvässä kunnossa. Rakennustarkastajan mukaan rakennuksessa olevilla vaurioilla on korjaamattomina vaikutusta sisäilman laatuun, mutta kyseiset vauriot ja sisäilmaan vaikuttavat puutteet ovat niin ikään kaupungin selvityksen mukaan korjattavissa. Koulurakennus ei täytä nykyisessä kunnossaan edellytyksiä purkamiseen poikkeamisluvan nojalla, eikä rakennuksen suojelematta jättämistä voi perustella rakennusteknisten syiden nojalla. Lisäksi rakennustarkastajan tekemä rinnastus ennakkotapaukseen (KHO 2009:67) ei ole millään tavoin vertailukelpoinen koulurakennuksen kanssa, sillä kyseinen tapaus koski kunnoltaan jo osittain sortumisvaarassa ollutta tehdasrakennusta, joka oli arvioitu korjauskelvottomaksi. Tämänkaltainen rinnastus myös perusteetta ennakoi rakennuksen purkamisen mahdollisuutta jopa suojelustatuksesta huolimatta.

Vanhan Kauppalan asukasyhdistys teetti kaupungin teettämistä kuntoselvityksistä puolueettoman asiantuntija-arvion (Suomen rakennuskonservointi, Palonen 15.4.2023). Arvion mukaan tutkimusaineistossa ei tule ilmi mitään sellaista, mikä osoittaisi rakennuksen kunnostuksen olevan kannattamatonta rakennusteknisestä näkökulmasta arvioiden. Sitä vastoin arvioija katsoo, että kunnostaminen on aineiston perusteella rakennusteknisesti perusteltua ja suositeltavaa. Kuntotutkimuksessa esiin tulleet vauriot, riskirakenteet ja heikosti toimivat rakenteet ovat korjattavissa, ja samankaltaisten ongelmien korjaaminen on yleistä vastaavanlaisissa kohteissa.

Kauppalan kansakoulu koostuu kolmesta siivestä, joista ns. asuntosiipi on kunnostettu vuosina 2005–06. Rakennuksen kuntoa arvioidessa tulee ottaa huomioon, että kuntotutkimusraportin havaintojen perusteella asuntosiiven käytön jatkamiselle ei ole estettä sen nykyisessä kunnossa. Toisin kuin rakennuksen koulusiivessä, asuntosiiven välipohjissa ei todettu tutkimuksissa viitteitä vaurioitumisesta, myöskään materiaalimikrobinäytteissä ei ollut vaurioviitteitä.

Kustannukset ja tilatarpeet

ELY-keskus toteaa ottavansa suojeluesitystä ratkaistessaan huomioon, että koulurakennuksen korjauskustannukset voivat olla Nurmeksen kaupungille kohtuuttomia, joten kaupungin toimittama selvitysaineisto rakennuksen korjausarviosta ja -kustannuksista sekä tilan käyttötarpeesta on oleellinen osa ELY-keskuksen harkintaa. ELY:n toteamus on ehdollinen ja selkeää varmuutta päätöksen perusteluksi ei ole. Kaupungin esittämässä aineistossa korjauskustannuksia ei ole tarkasteltu kokonaisvaltaisesti, ja niistä puuttuu eri vaihtoehtoihin pohjautuva tarkastelu ja kustannusvertailu. Riittävän tarkastelun perustana tulee olla laaja tilatarveselvitys, jonka myötä käy selville mitä tiloja kunnassa tarvitaan ja millaisille toiminnoille rakennus jatkossa soveltuu sen lähtökohdat huomioon ottaen. Näillä tekijöillä on vaikutus tehtäviin rakennusteknisiin ratkaisuihin ja toimenpiteiden kustannuksiin sekä toteutusten jaksotuksiin ja aikataulutuksiin.

Kustannuksia ei ole tarkasteltu selvityksissä myöskään rakennuksen säilymisen lähtökohdista: mitkä ovat vähimmäiskustannukset ensisijaisille ja välittömille korjauksille, joilla turvataan kohteen säilyminen ja estetään sen kunnon heikkeneminen, jotta sitä ei menetetä? Koska rakennus on kiistattomasti arvokas osa rakennusperintöä, keinoja tulee kartoittaa tähänastista laajemmin. Taloudellisesti haastavissa olosuhteissa vaihtoehtoja tulee harkita erityisen tarkkaan, jotta arvokkaita kohteita ei päädytä peruuttamattomasti menettämään ainoastaan taloudellisen tilanteen vuoksi. Korjaus tulee vaiheistaa ja kustannuksia jaksottaa sekä tilatarpeiden että taloudellisen tilanteen mukaan ja asettaa rakennuksen säilymisen kannalta tärkeimmät kunnostustoimet ensimmäiseksi. Ulkopuoliset rahoituskanavat ja avustusväylät suojelun näkökohdassa on selvitettävä osarahoituksen saamiseksi.

Selvityksissä ongelmallista on se, että suojeluesityksen ratkaisun ainoiksi vaihtoehdoiksi on tuotu vain joko kohteen maksimoitu saneeraus uudenveroiseksi tai rakennuksen kunnostamatta jättäminen (purkaminen). Samoin on virheellinen ja yksipuolinen päätelmä, että jos rakennusta ei voida kunnostaa täysimittaisesti uudenveroiseksi – tavalla, joka kaupungin mukaan ylittäisi sen taloudellisen kantokyvyn – tarkoittaisi tämä suoraan, että rakennusta ei voi säilyttää tai suojella. Korjauskustannusten tarkastelu ainoastaan kaupungin ilmoittamalla tavalla on riittämätöntä päätöksenteon perustaksi. Lisäksi kaupungin esittämä kustannusarvio perustuu neliöpohjaisiin laskelmiin ja rakennukseen yhtenä kokonaisuutena, vaikka rakennuksen siivet eroavat korjaustarpeiltaan ja -kustannuksiltaan. On otettava huomioon, että asuntosiipi ei vaadi koulusiiven kaltaisia korjauksia, vaan on kuntotutkimuksen perusteella käyttökelpoinen nykyisessä kunnossa. Mahdollisuuksia yhdistää kaupungin tilatarpeet ja koulurakennuksen kunnostaminen ei ole tutkittu.

Nurmeksen kaupungin rakennusvalvonnan lausunnon mukaan (27.1.2023) kaupungin tilapalvelut on tammikuussa 2023 ilmoittanut, ettei kaupungilla ole näkyvissä tarvetta rakennuksen käyttöönotolle. Toteamus on katteeton, eikä sille ole esitetty mitään perusteita. Kaupunki ei ole kartoittanut tilatarpeita laatimalla tilatarveselvitystä. Pelkästään kaupungin omien toimitilojen selvitys ei ole riittävä menetelmä päätellä koulurakennuksen kaltaisen kohteen käyttöönoton tarpeellisuutta tai tarpeettomuutta kaupungissa. Tilatarveselvityksessä kartoitus on tehtävä niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin tarpeista. Se on kytkettävä myös elinkeinotoiminnan kehittämistavoitteisiin ja tarpeisiin. On huomioitava, että tällä hetkellä kaupungin omia julkisia toimintoja on tilapäisjärjestelyjen varassa. Tilatarveselvityksen tulee olla laaja. Sen myötä voidaan tarkastella mahdollisuuksia yhdistää kunnan ja kaupunkilaisten tilatarpeet ja koulurakennuksen kunnostaminen. Ilman riittävää selvitystä kohteen korjauskustannuksia käsitellään muusta irrallisina, ylimääräisinä lisäkuluina, jotka olisivat kohtuuton lisä kaupungin menoihin. Rakennuksen peruskorjauksen on perustuttava tulevaan käyttöön, joka ei ole selvillä. Rakennuksen käyttötarkoituksella on vaikutus korjaussuunnitelmaan ja -kustannuksiin, mutta ilman käyttötarkoitusta ei pystytä myöskään vertaamaan kokonaiskustannusten eroja ottaen huomioon muun muassa rakennuksen korjauskulut ja toisaalta tilatarpeiden vaatiman tulevan uudisrakentamisen kulut, koulurakennuksen purkukulut, kaupungin maksamat vuokrakulut tiloista, jotka olisi mahdollista sijoittaa koulurakennukseen tai mahdollisuus käyttää koulurakennuksen asuntosiipeä sen nykyisessä kunnossa ilman mittavaa peruskorjausta. Tilatarveselvitys kuuluu hyvään maankäyttösuunnitteluun.

ELY:n harkinta kustannusten ja tilan käyttötarpeen tarkastelussa kaupungin selvityksiin perustuen on suppea ja riittämätön päätöksenteon perustaksi. Päätöksen arvioinnissa kustannusten osuus painottuu merkittävämmin suhteessa rakennusperintölain edellytysten täyttymiseen nähden. Kustannusselvitykset ja kantokykyyn vetoaminen eivät ole riittäviä suojelukysymyksen ratkaisemisen pohjaksi. Korjauskustannusarvio on yksipuolinen, minkä lisäksi tilatarpeiden huomioon ottaminen kustannusten muodostukseen ja jaksotukseen on puutteellinen.

Edellä kirjoitettuun viitaten Nurmeksen Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry katsoo, että kohde on suojeltavissa rakennusperintölain mukaan, koska kohteen edellytykset täyttyvät hyvin myös tarkastelun laajassa mittakaavassa.

 

Seppo Laaninen

puheenjohtaja, Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry

 

Veli-Matti Hurskainen

varapuheenjohtaja, Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry