Pohjois-Karjalan ely-keskuksen päätös koskien Kauppalan entisen kansakoulun eli Keskustan koulun suojelua
ASIA
Rakennussuojelua koskeva päätös rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) nojalla
KOHDE
Nimi: Keskustan koulu (kauppalan kansakoulu)
Sijainti ja osoite: Rakennus sijaitsee Nurmeksessa. Koulun osoite on Koulukatu 3 ja se sijaitsee Läntisessä III kaupunginosassa. Rakennuksen pysyvä rakennustunnus on 1007090855. Kohde sijaitsee kiinteistöllä 541111-139-2.
Omistaja: Nurmeksen kaupunki
PÄÄTÖS
Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hylkää Nurmeksen Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry:n tekemän Nurmeksen keskustan koulua (kauppalan kansakoulua) koskevan suojeluesityksen.
Päätöksen perustelut ovat tämän asiakirjan lopussa.
ASIAN TAUSTA
Suojeluesitys ja sen perustelut
Nurmeksen Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry (jatkossa suojeluesityksen tekijä) on tehnyt suojeluesityksen Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle (jatkossa ELY-keskus) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010, rakennusperintölaki) nojalla. Suojeluesitys koskee Nurmeksen keskustan koulua/kauppalan kansakoulua (jäljempänä koulu). Suojeluesitys on päivätty 23.4.2021 ja se saapui ELY-keskukseen 3.5.2021. Hakija on rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain mukaisesti oikeutettu tekemään esityksen rakennuksen suojelusta.
Suojeluesityksen tekijä perustelee esitystään ennen kaikkea Nurmeksen kaupungin 28.1.2021 hyväksymällä toimitilaohjelmalla, jonka mukaan koulun nykyinen käyttö lopetetaan kokonaisuudessaan 31.5.2021 mennessä. Suojeluesityksen tekijän mielestä toimitilaohjelman hyväksymisen taustalla on ajatus koulun huonokuntoisuudesta, sisäilmaongelmista ja korkeista peruskorjauskuluista. Esityksen tekijän mukaan Nurmeksen kaupungilla on tavoitteena rakennuksen purkaminen.
Lisäksi esityksen tekijä perustelee suojeluesitystä koulun monilla arvoilla sekä käyttökelpoisuudella. Rakennus sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueella. Koulun on suunnitellut arkkitehti Eino Pitkänen, ja valmistuessaan vuonna 1949 se oli esityksen tekijän näkemyksen mukaan maakunnan uudenaikaisin. Keskustan koulu sijaitsee alueella, jossa on muitakin eri ikäisiä koulurakennuksia sekä pääosin koulujen käytössä oleva urheilukenttä. Eri aika- ja tyylikausina rakennetut koulurakennukset täydentävät koulualueen rakennushistoriallista kerroksellisuutta.
Esityksen tekijän mielestä koulurakennuksella on paikallista, maakunnallista ja valtakunnallista arvoa. Koulu on merkittävä osa Nurmeksen kulttuuriympäristöä ja rakennusperintöä ja sillä on rakennushistoriaan, maisemaan, estetiikkaan ja ympäristöön liittyviä arvoja. Kohde edustaa alkuperäistä, tiettyyn aikakauteen ja historialliseen tilanteeseen kuuluvaa tyyliä ja rakenteita, joista suuri osa on edelleen olemassa alkuperäisessä kunnossa ja käytössä. Esimerkiksi juhlasali on maakunnallisesti ja valtakunnallisestikin harvinaisuus.
Koulu on vuokrattu yhdistysten harrastetoimintaan sekä yksityisille henkilöille työskentelytilaksi. Rakennuksessa järjestetään tapahtumia. Suojeluesityksen tekijän mukaan koulun käyttäjille tammikuussa 2021 tehdyssä kyselyssä ilmeni, että käyttäjät haluaisivat edelleenkin toimia koulun tiloissa. Esityksen tekijän mielestä kaikille asianosaisille on annettava mahdollisuus osallistua asian valmisteluun. Rakennusperintölakiprosessin aikana on aiheellista järjestää asianmukainen kuuleminen paikan päällä.
Suojeluesityksen tekijän mukaan rakennusta ei voi pitää huonokuntoisena, vaan sen kunto on kohtalainen ja se on korjauskelpoinen. Erilaisia vaihtoehtoja koulun suojaamiseksi ei ole riittävän monipuolisesti selvitetty. Näitä ovat muun muassa käytön jatkaminen, eri tasoiset kunnossapito- ja korjausvaihtoehdot sekä myynti- ja muut luovutusmahdollisuudet.
Koulun säilymistä ja suojelua ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla, koska kaupunki on jo antanut kohteen tyhjentämispäätöksen.
Suojeluesityksen tekijän mielestä sekä ELY-keskuksen että Museoviraston tulee edistää ja valvoa rakennusperinnön säilyttämistä. Suojeluesityksen tekijän esittää, että ELY-keskus velvoittaisi Nurmeksen kaupungin kunnostamaan rakennusta. ELY-keskuksen tulisi antaa koululle vaarantamiskielto.
Vaarantamiskielto
Rakennusperintölain 6 §:ssä todetaan, että suojelua koskevan asian tultua vireille, voi ELY-keskus kieltää rakennuksen kulttuurihistoriallista merkitystä vaarantaviin toimenpiteisiin ryhtymisen eli antaa vaarantamiskiellon.
Osapuolten välisessä neuvottelussa 1.9.2021 Nurmeksen kaupunki totesi, että kaupungilla ei ole aikomusta purkaa rakennusta suojelusta päättämistä koskevan prosessin aikana. Näin ollen rakennukselle ei ole kohdistunut välitöntä uhkaa eikä ELY-keskus ole antanut vaarantamiskieltoa.
Asianosaisten kuuleminen
Nurmeksen kaupungin kannanotto
ELY-keskus ilmoitti 12.5.2021 Nurmeksen kaupungille tehdystä suojeluesityksestä, lisäksi kaupungilta pyydettiin esitykseen kannanottoa. Nurmeksen kaupunki vastasi 14.6.2021, että koulua ei ole suojeltu kaavoissa ja että vuonna 1996 laadittu asemakaava on edelleen ajantasainen. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 1. vaiheen kaavaprosessissa koulu arvotettiin maakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi, mutta Nurmeksen kaupunki vastusti kohteen osoittamista kaavaan.
Nurmeksen kaupunki toteaa, että rakennus on poistettu koulukäytöstä vuonna 2011 sisäilmaongelmien vuoksi. Toimitilaohjelman mukaisesti koulun muu käyttö päätettiin lopettaa toukokuun 2021 loppuun mennessä. Rakennuksen jatkokäyttö ja sen vaatimat korjaustoimenpiteet olisivat erittäin haastavat sekä kannattamattomat ja kohtuuttomat. Koululle ei ollut kuitenkaan haettu purkulupaa. Kaupungin mukaan kohteen mahdollinen purku on erillinen lupaprosessi, jonka aikana rakennuksen mahdollinen suojeluarvo ja purkamisen edellytykset käsitellään tarkemmin. Nurmeksen kaupunki ei puolla suojelua ja se pyytää ELY-keskusta hylkäämään suojeluesityksen.
Osapuolten välinen neuvottelu
1.9.2021 järjestettiin Nurmeksen kaupungin, Nurmeksen museon, Pohjois-Karjalan alueellisen vastuumuseon, Nurmeksen Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry:n, Museoviraston ja ELY-keskuksen kesken neuvottelu. Neuvottelussa muun muassa Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi kertoi, että kauppalan kansakoulu ja sen lähellä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian omistuksessa oleva koulurakennus tullaan purkamaan. Näin Nurmekselle vapautuu noin 1,1 hehtaaria maata merkittäväksi kehittämiskohteeksi. Kaikille entisessä kansakoulussa toimineille henkilöille ja toimijoille on löydetty korvaavat tilat.
Nurmeksen kaupungin vastaus tietopyyntöön ja tiedusteluun toimenpiteistä
ELY-keskus teki Nurmeksen kaupungille tietopyynnön 13.9.2021 koulurakennuksen selvitysaineistoista sekä tiedusteli kaupungin mahdollisista toimenpiteistä koskien koulurakennuksen rakennushistoriaselvityksen ja asemakaavan laatimiseen. Nurmeksen kaupunki vastasi, että se tulee käymään ELY-keskuksen kanssa keskustelun rakennushistoriaselvityksen toteuttamisesta. Kaupunki tulee jossakin vaiheessa päivittämään alueen asemakaavaa.
Vastauksen yhteydessä Nurmeksen kaupunki toimitti ELY-keskukselle ja Museovirastolle vuosina 2004–2020 tehdyt koulun kuntoa ja sisäilmaa koskevat selvitykset ja kannanotot sekä asemakaavaotteen, koulun käyttäjien kuulemisdokumentin, Nurmeksen kaupungin toimitilaohjelman sekä Museoviraston valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevan informaatiodokumentin.
Neuvottelu rakennushistoriaselvityksestä
31.1.2022 järjestettiin ELY-keskuksen ja Nurmeksen kaupungin välinen neuvottelu rakennushistoriaselvityksen laatimisesta. Nurmeksen kaupunki ilmoitti lähtevänsä tilaamaan selvityksen.
Saadut lausunnot
ELY-keskus pyysi lausunnot suojeluesityksestä Museovirastolta, Pohjois-Karjalan alueelliselta vastuumuseolta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta ja Nurmeksen kaupungilta.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto antoi lausunnon 22.12.2022. Maakuntaliitto pitää rakennusta arkkitehtuurin ja rakennustaiteellisten arvojen johdosta arvokkaana, mutta ymmärtää myös kiinteistön omistajan huolet sisäilmaongelmista sekä niiden ratkaisemisen haasteista ja mittavasta peruskorjaustarpeesta. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 1. vaihekaavan rakennusperintöinventointeja ohjannut ryhmä arvotti koulun maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Kohde jätettiin pois maakuntakaavasta ehdotusvaiheessa maakuntaliiton ja Nurmeksen kaupungin kanssa käydyn neuvottelun seurauksena.
Pohjois-Karjalan alueellinen vastuumuseo lausui 10.1.2023, että kauppalan sijainti RKY-alueella ja tiettyä aikaa kuvaavat tyypilliset piirteet puoltavat rakennuksen suojelua. Koulurakennus on lisäksi tärkeä osa alueen paikallishistoriaa ja nykymittapuulla energiatehokas. Museon mielestä koulu tulisi suojella.
Museovirasto lausui 28.2.2023 muun muassa, että valmistuessaan koulu oli silloisen Kuopion läänin uudenaikaisin. Koulurakennus on Nurmeksessa kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti erityisen merkittävä. Museovirasto mainitsee, että koulurakennus on säilynyt pitkälti alkuperäisessä asussaan.
Museovirasto viittaa vuosien aikana tehtyihin sisäilma- ja rakennusteknisiin tutkimuksiin. Niiden mukaan rakennuksen sisäilman laatuun vaikuttavia kosteusvaurioita on todettu lähinnä välipohjien täytteissä ulkoseinien läheisyydessä keskiosassa ja kellarin alapohjassa. Vaurioiden syyt tulee selvittää ja poistaa, vaurioituneet materiaalit ja rakenteet tulee korjata tai uusia.
Museovirasto näkee, että koululla on rakennusperintölain 3 §:n tarkoittamaa kulttuurihistoriallista merkitystä rakennushistorian, rakennuksen käytön ja rakennustaiteen kannalta. Erityisten ympäristöarvojen osalta koulurakennuksella voidaan nähdä myös valtakunnallista arvoa johtuen sen keskeisestä sijainnista ja asemasta merkkirakennuksena vanhan kauppalan RKY-alueella.
Museoviraston mielestä rakennuksella on kiistatonta maakunnallista ja paikallista merkitystä. Rakennus edustaa sotien jälkeistä vilkasta koulujen rakennuskautta. Rakennus on koulurakentamisen historian näkökulmasta huomattavan merkittävä kohde Pohjois-Karjalassa. Koulua voidaan pitää yhtenä Eino Pitkäsen sotienjälkeisen suunnittelijauran parhaimmista töistä. Koulu oli valmistuessaan myös läänin modernein ja maakunnassa harvinaisen edustava arkkitehtuurikohde.
Museovirasto näkee, että voimassa oleva kaava on vanhentunut, eikä koulurakennuksen säilymistä ja suojelua tiettävästi voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla ja sen nojalla annetuilla säännöksillä tai määräyksillä.
Museovirasto ehdottaa suojelun kohdentamista rakennuksen ulkoasuun, rakennusrunkoon, keskeisiin sisätiloihin ja kiinteään sisustukseen sekä kiinteistörajan mukaiseen pihapiiriin. Yksityiskohtien osalta suojelun kohdentumista tulee vielä tarkentaa, kun rakennuksen tuleva käyttötarkoitus on selvillä. Lausunnon yhteydessä Museovirasto ehdotti suojelumääräykset.
Nurmeksen kaupunginhallitus antoi 20.2.2023 lausuntonaan kaupunkirakennelautakunnan esityksestä, että koulun huonon kunnon, korkeiden korjauskustannusten ja kaupungin taloudellisen tilanteen vuoksi koulurakennusta ei tule suojella. Kaupunginhallitus käyttää asiassa kaupungin puhevaltaa (kuntalaki 410/2015, 39 §).
Nurmeksen kaupungin rakennustarkastajan 27.1.2023 antaman lausunnon mukaan lukuisten sisäilma- ja rakennusteknisten kuntotutkimuksen johtopäätöksenä on, että koulussa on laajat vauriot, joilla on vaikutusta korjaamattomina sisäilman laatuun. Rakennustarkastaja viittaa Nurmeksen kaupungin tilapalvelun lausuntoon (03.01.2023), ettei kaupungilla ole näkyvissä tarvetta rakennuksen käyttöönotolle. Lisäksi samassa lausunnossa on todettu, että koulun korjaukset romuttaisivat kaupungin investoinnit useamman vuoden ajalle. Rakennustarkastajan mielestä koulu ei täytä lujuuden, terveellisyyden tai turvallisuuden vaatimuksia. Rakennuksen korjaaminen asianmukaiseen kuntoon aiheuttaisi rakennuksen käyttömahdollisuuksiin nähden kohtuuttomia kustannuksia.
Nurmeksen museo lausui asiasta 19.12.2022. Museo muun muassa toteaa, että koulu sijaitsee alkuperäisen vuonna 1879 laaditun asemakaavan julkisten rakennusten muodostamalla vyöhykkeellä. Alueen rakennuskanta on ajallisesti kerroksellinen. Koululla on vahva merkitys kaavahistorian ja kaupunkirakenteen kannalta suomalaisten kaupunkien kehityksessä. Museo viittaa Arkkitehdit OK:n vuonna 2022 laatimaan rakennushistoriaselvitykseen. Sen mukaan koulu se on maakunnallisesti erittäin edustava aikansa arkkitehtuurin tuote, lajissaan ja laadussaan ainutlaatuinen.
Nurmeksen museon mielestä koulun sijainti RKY-alueella tarkoittaa valtakunnallista merkittävyyttä. Kohteessa ilmenevät harvinaisuus, tyypillisyys, edustavuus, alkuperäisyys sekä historiallinen kerroksisuus ja todistusvoimaisuus.
Rakennuksen kunnosta museo viittaa rakennushistoriaselvitykseen, jonka mukaan varsinaiset rakenteet ovat pääosin hyvässä kunnossa eikä niissä ole havaittu merkittäviä vaurioita. Museon mielestä rakennus on korjauskelpoinen.
Lausunnossaan museo viittaa myös maankäyttö- ja rakennuslakiin. Museo muun muassa mainitsee, että valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteutumista on edistettävä kaavoituksessa ja viranomaistoiminnassa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa myös todetaan, että rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostöissä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.
Museon mielestä koulun suojelemiseksi on erityisiä syitä kaavoitus- ja asemakaavatilanteen vuoksi. Vuoden 1996 asemakaavassa koulua ei ole suojeltu eikä koulualueella ole vireillä tai suunnitteilla asemakaavamuutoksia. Alueella ei myöskään ole oikeusvaikutteista osayleiskaava. Yleiskaavatyö käynnistyi keväällä 2022, mutta se keskeytyi. Yleiskaavassa koululle oli esitetty suojelumerkintä. Koska rakennuksen tulevaisuudesta on sekä Nurmeksen kaupunkilaisten että kaupunkiorganisaation sisällä erilaisia näkemyksiä, ei suojeluasiaa tulisi jättää ratkaistavaksi kaavoituksen keinoin. Museo esittää koulun suojelua rakennusperintölailla.
Naapurien kuuleminen
Asiassa kuultiin koulun naapurikiinteistöjen omistajia. Heille lähetettiin kuulemiskirjeet, joihin ei kuitenkaan saatu vastauksia.
Vastineet lausuntoihin
Saatuihin lausuntoihin Pohjois-Karjalan ELY-keskus pyysi vastineet Nurmeksen kaupungilta ja Nurmeksen Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry:ltä.
Vanhan Kauppalan Asukasyhdistyksen eli suojeluesityksen tekijä viittaa uusimpiin kuntotutkimuksiin, niiden perusteella koulu on korjauskelpoinen.
Esityksen tekijän mielestä Nurmeksessa muun muassa tulee kartoittaa tilojen nykyinen käyttötarve ja luoda toimintamalli, joka pystyy tuomaan kaupungille myös tarvittavia vuokratuloja. Esityksen tekijän mukaan koulurakennus tarjoaa mahdollisia tilaratkaisuja moniin eri käyttötarkoituksiin.
Suojeluesityksen tekijän mielestä on selvitettävä ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuudet sekä tarkasteltava myös mahdollisuutta jakaa korjaukset kustannuksineen jaksotetusti. Säilyttävän korjausrakentamisen periaatteet tulee ottaa huomioon ja pyrkiä välttämään alkuperäiseen sopimattomia tai ylimitoitettuja rakennusteknisiä ratkaisuja ja materiaaleja.
Suojeluesityksen tekijä toteaa, että koulurakennus kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). RKY-alueiden arvojen säilyminen on määritelty yhdeksi valtakunnallisten alueenkäyttötavoitteiden erityistavoitteista. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan nämä tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteutumista on edistettävä kaavoituksessa ja viranomaistoiminnassa. Rakennuksen purkaminen on selkeästi ristiriidassa valtakunnallisten tavoitteiden sekä maankäyttö- ja rakennuslain kanssa. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n mukaan rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.
Suojeluesityksen tekijän mielestä voimassa oleva asemakaava (1996) on vanhentunut eikä yleiskaavatyö ole edennyt. Tämän vuoksi rakennusperintölain nojalla tehtävä suojelupäätös on kohteen säilymisen kannalta erityisen tärkeä.
Esityksen tekijä viittaa vastineessaan useissa kohdissa Nurmeksen kaupungin päätöksentekoon ja asukkaiden kuulemiseen. Esityksen tekijä edellyttää, että asukkaat otetaan osalliseksi rakennusta koskevaan päätöksenteko- ja suunnitteluprosessiin.
Lausunnot ja kuulemiset uusimmista selvityksistä
ELY-keskus pyysi 22.3.2023 lausunnot Nurmeksen kaupungin toimittamista uusimmista kuntoon liittyvistä selvityksistä Nurmeksen Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry:ltä, Museovirastolta, Pohjois-Karjalan alueellinen vastuumuseolta ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta. Lausunnon antoivat Nurmeksen Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Koulukiinteistön naapureille annettiin mahdollisuus tulla kuulluksi, mutta heiltä ei saatu vastauksia.
Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys eli suojeluesityksen tekijä lausui 26.4.2023. Suojeluesityksen tekijä oli pyytänyt Suomen Rakennuskonservoinnin Niko Palosta arvioimaan aineistoa. Palosen kuntotutkimusraportti toimitettiin ELY-keskuksen lausunnon liitteessä. Lisäksi yhdistys oli ottanut yhteyttä muihin asiantuntijatahoihin.
Asiantuntijakommentteihin ja Palosen raporttiin nojaten yhdistyksen mielestä jo aiemmin esiin tulleet vauriot, riskirakenteet ja heikosti toimivat rakenteet ovat korjattavissa. Osa rakenteista on pääosin hyvässä kunnossa. Rakennuksen mikrobilöydökset ovat kunnostettavalle kohteelle tavanomaisia ja se, että monissa materiaalinäytteissä mikrobikasvustoa ei havaittu, osoittaa, että rakennus ei ole kokonaisuudessaan vaurioitunut. Asuntolasiipeä voidaan käyttää jatkossakin sen nykyisessä kunnossa.
Uusimmassa korjaussuunnitelmassa ehdotetut ratkaisut eivät monin osin ota huomioon säilyttävän korjausrakentamisen periaatteita. Niissä ei esitetä vaihtoehtoja, vaan rakennus on ajateltu kunnostettavan kokonaisuudessaan kaikilta osin ja uuden rakennustavan mukaisesti. Olennaista olisikin tarkastella, mitkä toimenpiteet ovat rakennuksen säilymisen ja rakennusterveellisyyden kannalta perusteltuja ja välttämättömiä, mitä toimenpiteitä rakennuksen käyttö edellyttää ja millä tavoin ne ovat toteutettavissa rakennuksen arvoa ja ominaispiirteitä heikentämättä.
Suojeluesityksen tekijän mielestä koulun säilyttämisen mahdollisuuksia tulee selvittää lisää. Nurmeksen kaupungin tulisi tehdä tilatarveselvitys, jonka myötä kävisi selville, mitä tiloja kaupungissa tarvitaan ja millaisille toiminnoille koulurakennus jatkossa soveltuu. Näillä tekijöillä on vaikutus tehtäviin rakennusteknisiin ratkaisuihin ja toimenpiteiden kustannuksiin.
Lausunnossaan 27.4.2023 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto näki tärkeänä, että lisäselvityksiä oli tehty, sen nähtiin luovan paremmat edellytykset suojeluesityksen ratkaisemiselle.
Kaavatilanne
Maakuntakaava ja sen selvitys
Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:ssä (2020) koulu sijaitsee taajamatoimintojen alueella (A), tärkeällä vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (pv) ja valtakunnallisesti merkittävällä rakennetun kulttuuriympäristön alueella (ma/kv). Itse kansakoulurakennukseen ei kohdistu merkintöjä.
Yleiskaava
Alueella on voimassa Nurmeksen yleiskaava (2000). Yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Koulun alue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen (merkintä C-1).
Asemakaava
Koulun alueella on voimassa vuonna 1996 hyväksytty asemakaava. Sen mukaan koulu kuuluu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen, sen kaavamerkintä on YO. Korttelialueeseen ei kohdistu tarkempia kaavamääräyksiä.
Selvitykset
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt -inventointi
Koulu sijaitsee RKY-alueella osana kohdetta ”Nurmeksen vanhan kauppalan alue”. Museoviraston vuonna 2009 laatima RKY-inventointi on yksi tietopohja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisten kulttuuriympäristöarvojen huomioimiselle. Kyseessä olevan RKY-kohteen kuvauksessa todetaan muun muassa, että ”Nurmes on asemakaavahistorian ja kaupunkirakentamisen tärkeä ja hyvin ilmeensä säilyttänyt esimerkki”. Inventoinnissa ei mainita erikseen koulua, jota suojeluesitys koskee.
Maakuntakaavan selvitys
Koulua käsiteltiin Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 1. vaihekaavan (2022) rakennetun kulttuuriympäristön selvityksessä. Selvitystyötä ohjannut ja kohteita arvottanut työryhmä arvotti koulun maakunnallisesti arvokkaaksi ja siitä laadittiin kaavaluonnosvaiheessa kohdekortti. Maakunnallisen arvon perusteiksi todettiin rakennuksen arkkitehtuurinen ja rakennustaiteellinen arvo. Kuitenkin koulu jätettiin pois maakuntakaavasta maakuntaliiton ja Nurmeksen kaupungin välisten neuvottelujen tuloksena.
Rakennushistoriaselvitys
Nurmeksen kaupunki tilasi Arkkitehdit OK:lta Nurmeksen keskustan koulusta rakennushistoriaselvityksen. Vuonna 2022 valmistunut selvitys muun muassa toteaa, että Nurmeksen kauppalan rakennuttama koulurakennus on valmistunut vuonna 1949 ja sen on suunnitellut arkkitehti Eino Pitkänen. Kohteen päärakennusosat ovat luokkatilat, asuinsiipi sekä juhla- ja voimistelusali.
Selvityksen mukaan Nurmeksen koulua voidaan pitää yhtenä Eino Pitkäsen uran huippukauden parhaimmista töistä. Nurmeksen entinen kansakoulu on maakunnassa erittäin edustava aikansa arkkitehtuurin tuote, lajissaan ja laadussaan ainutlaatuinen. Funktionalismin huippuajalta ei ole maakunnan alueella eikä paikallisesti muita koulurakennuksia kuin Nurmeksen koulu.
Rakennushistoriaselvityksessä mainitaan, että kaupunkirakenteessa koulu sijaitsee vuonna 1879 laaditun empirekaavan mukaisella kaavaan nähden poikittaisella julkisten rakennusten kortteleiden muodostamalla vyöhykkeellä. Vuonna 1949 rakennettu koulu täydentää alueen monipuolista ja ajallisesti kerroksellista rakennuskantaa. Lähialueen kaupunkikuvassa koulu on merkittävä asemansa, kokonsa ja näkyvyytensä vuoksi, mutta laajemmassa mittakaavassa koulun rooli kaupunkikuvassa jää hieman vaatimattomaksi alueen maaston korkeusolosuhteiden vuoksi. Rakennus on edustava ja merkittävä paikallisesti ja maakunnallisesti.
Rakennushistoriaselvitys toteaa, että koulun hahmo ja pääpiirteet ovat säilyneet erittäin hyvin. Tärkeimmät tilat (aulat, porrastilat, sali ja luokat) ovat alkuperäisessä muodossaan.
Rakennushistoriaselvityksessä otetaan kantaa myös rakennuksen kunnon selvittämiseen. Se toteaa, että kohteessa tulisi tehdä rakenneavauksia todettujen ja mahdollisten vauriokohtien selventämiseksi. Yksi haittoja aiheuttavaksi epäilty rakennedetalji on välipohjarakenteen liitos seinärakenteisiin.
Kuntoon liittyvät selvitykset
Vuosina 2004–2020 on toteutettu lukuisia koulun kuntoon ja sisäilmaan liittyviä selvityksiä. Näiden lisäksi Nurmeksen kaupunki on tilannut vuosina 2022 ja 2023 seuraavat kuntoon ja kustannuksiin liittyvät selvitykset:
– Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy:n kuntotutkimus 22.12.2022
– Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy:n asbesti- ja haitta-ainekartoitus 7.11.2023
– Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy:n korjauskustannusarvio 2.1.2023
– Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy:n kustannuslaskelma 4.1.2023
Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy:n 22.12.2022 päivätyssä kuntotutkimuksessa muun muassa todetaan, että alapohjarakenteisiin kohdistuu kosteusrasitusta maaperästä. Eristekerroksen epäjatkuvuuskohdissa (ulkoseinä- ja kantavat väliseinälinjat) maaperän kosteus on päässyt nousemaan ko. rakenteisiin niiden pintamateriaaleja vaurioittaen. Rakenne on kastunut monin paikoin myös puuttuvien märkätilojen vedeneristyksien ja paikallisten vesivuotojen takia. Alapohjien lattiapinnoitteet ovat 70-luvun peruskorjauksen aikaisia ja saavuttaneet tekniset käyttöikänsä.
Kuntotutkimuksessa lisäksi todetaan, että koulu- ja liikuntasalisiipien välipohjarakenteet todettiin kosteus- ja mikrobivaurioituneeksi materiaalimikrobinäytteiden perusteella koko rakennuksen alueella. Vesikatto on erittäin heikossa kunnossa. Rakennuksen ulkopuolinen kosteudenhallinta on kokonaisuudessaan puutteellinen. Ilmanvaihto kokonaisuutena ei ole hallittua eikä se täytä nykyisiä vaatimuksia.
Kuntotutkimuksessa suositetaan lisätutkimuksia ja korjaustoimenpiteitä.
Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy arvioi korjauskustannuksiksi 5 583 000 euroa (alv. 0 %) ja 10 %:n hankevarauksella 6 141 300 euroa (alv. 0 %). Kustannusarvio sisältää suunnittelun, rakennuttamisen, työmaatekniikan, työmaan perustamisen ja ylläpidon sekä jätekustannukset. Korjauskustannukset ovat suuntaa antavia ja ne on tarkoitettu hankesuunnittelun lähtötiedoiksi. Kustannukset on laskettu tavanomaisilla suunnitteluratkaisuilla siten, että rakennus säilytetään tiloiltaan ja toiminnoiltaan entisenkaltaisena koulurakennuksena.
ELY-KESKUKSEN PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ratkaisu perustuu kokonaisharkintaan, jossa ELY on tarkastellut rakennusperintölain 8 §:n tarkoittamien suojelun edellytysten täyttymisen lisäksi kohteen arvojen merkittävyyttä valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti, kohteen sisätilojen arvojen merkittävyyttä, kaavoitustilannetta ja mahdollisuutta suojelun ratkaisemiseen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa menettelyssä, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamista sekä kohteen kuntoa ja korjauskustannuksia huomioon ottaen kaupungin taloudellinen kantokyky ja tilan käyttötarve suhteessa kunnan lakisääteisiin velvoitteisiin.
Rakennusperintölain 8 §:n mukaan rakennus voidaan suojella, jos se on valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti merkittävä.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus toteaa, että koulurakennuksella on maakunnallista ja paikallista merkitystä. Koulu edustaa maakunnallisesti aikansa laadukasta koulurakennussuunnittelua ja sitä voidaan pitää yhtenä Eino Pitkäsen sotienjälkeisen suunnittelijan uran parhaimmista töistä (harvinaisuus). Rakennus edustaa sotien jälkeistä vilkasta koulujen rakennuskautta ja se kertoo merkittävällä tavalla Nurmeksen koulurakentamisen historiasta (tyypillisyys, edustavuus ja historiallinen todistusvoima). Koulurakennus on säilynyt pääpiirteittäin alkuperäisessä asussa (alkuperäisyys). Kohteella on sellaisia suojeluarvoja, että suojelun rakennusperintölain 8 §:n mukaisten suojelun edellytysten voi katsoa lähtökohtaisesti täyttyvän.
Toimivalta ja soveltamisala
Rakennusperintölain 5 §:n mukaan rakennuksen suojelua koskeva asia tulee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa vireille sille tehdystä esityksestä tai sen omasta aloitteesta. Rakennusperintölain 9 §:n 1 momentin mukaan rakennuksen suojelusta päättää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Rakennusperintölain 2 § 2 momentin mukaan rakennusperinnön suojelemisesta asemakaava-alueella sekä alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten, säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Asemakaava-alueella sijaitseva kohde on mahdollista suojella rakennusperintölain 2 §:n 3 momentin mukaan, jos kohteella on valtakunnallista merkitystä, kohteen säilymistä ja suojelua ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla ja sen nojalla annetuilla säädöksillä tai määräyksillä tai kohteen suojeluun tämän lain mukaisesti on erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi.
Valtakunnallinen merkitys
Rakennushistoriaselvityksessä todetaan kohteen maakunnallinen arvo. Museoviraston mielestä rakennuksella on kiistatonta maakunnallista ja paikallista merkitystä. Museovirasto mainitsee, että erityisten ympäristöarvojen osalta koulurakennuksella voidaan nähdä myös valtakunnallista arvoa, johtuen sen keskeisestä sijainnista ja asemasta merkkirakennuksena vanhan kauppalan RKY-alueella.
Selvitysten ja saatujen lausuntojen perusteella Pohjois-Karjalan ELY-keskus toteaa, että koululla on maakunnallista merkitystä, mutta ei valtakunnallista. Kohteen maakunnallinen merkitys ja arvo tulee esiin rakennushistoriaselvityksessä ja Museoviraston lausunnossa.
Kaavoitustilanne ja sisätilat
Koulu sijaitsee vuonna 1996 vahvistetulla asemakaavalla, mutta koulun suojelukysymystä ei ole ratkaistu kaavan avulla. Suojeluesityksen tekijän ja Museoviraston mielestä voimassa oleva asemakaava on vanhentunut. Museoviraston mielestä koulurakennuksen säilymistä ja suojelua ei tiettävästi voida turvata maankäyttö- ja rakennuslain nojalla annetuilla säännöksillä tai määräyksillä.
Nurmeksen kaupungin kaupunkirakennelautakunta on 13.2.2023 hyväksynyt kaavoituskatsauksen vuodelle 2023. Kaavoituskatsaus on saatettu tiedoksi kaupunginvaltuustolle ja -hallitukselle. Kaavoituskatsauksessa mainitaan, että kaupungilla on tarkoituksena laatia keskustan alueelle oikeusvaikutteinen yleiskaava. Yleiskaava ohjaa myöhempää asemakaavoitusta. Osayleiskaavan suunnittelualueeseen kuuluu koulu, jota suojeluesitys koskee. Kaavan laadinnassa yksi keskeinen asia on kulttuuriympäristö.
Suojeluesityksen tekijän mielestä koulun juhlasali on maakunnallisesti ja valtakunnallisestikinharvinaisuus. Museovirasto ehdottaa suojelun kohdentamista rakennuksen ulkoasun lisäksirakennusrunkoon, keskeisiin sisätiloihin ja kiinteään sisustukseen sekä kiinteistörajan mukaiseenpihapiiriin. Sisätiloilla Museovirasto ei nähnyt valtakunnallista merkitystä.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus katsoo, että koulun kohdalla oleva asemakaava on vanhentunut. Kohde on poistettu asemakaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta ja tulevalla maankäytön suunnittelulla ratkaistaan käyttötarkoituksen muutostarve. Nurmeksen kaupunki on laittanut vireille Keskustan osayleiskaavan, jossa koulun säilyminen ja suojelu voidaan ratkaista maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti siten, että alueen myöhempää asemakaavoitusta ohjataan oikeusvaikutteisesti. Myös koulun sisätiloja voidaan suojella maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. ELY-keskus katsoo, että koulun keskeisillä sisätiloilla on maakunnallista arvoa ja merkitystä, mutta ei valtakunnallista.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslaki
Koulurakennus kuuluu RKY-alueeseen ja RKY-inventointi on osa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Esityksen tekijä ja Nurmeksen museo mainitsevat, että maankäyttö- ja rakennuslain 22 §:n mukaan alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteutumista on edistettävä kaavoituksessa ja viranomaistoiminnassa. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n mukaan rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. Nurmeksen museon mukaan koulun sijainti RKY-alueella tarkoittaa sen valtakunnallista merkittävyyttä.
ELY-keskus toteaa, että se on ottanut päätöksessään huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja niihin liittyvän RKY-inventoinnin. Koulu sijaitsee RKY-aluemaisella kohteella ”Nurmeksen vanhan kauppalan alue”. Inventoinnin kuvauksessa esitellään alueen suunnitteluhistoriaa ja sen varhaista rakennustoimintaa. Inventoinnissa ei mainita erikseen koulua, jota suojeluesitys koskee. Yksittäisen rakennuksen kuuluminen RKY-alueelle ei välttämättä merkitse sitä, että kyseisellä rakennuksella olisi valtakunnallista arvoa.
Koulun suojelupäätökseen sovelletaan rakennusperintölakia.
Rakennuksen kunto ja korjauskustannukset
Suojeluesityksen tekijän mukaan rakennusta ei voi pitää huonokuntoisena, vaan sen kunto on kohtalainen, ja koulu on korjauskelpoinen. Esityksen tekijän mielestä ELY-keskuksen tulisi velvoittaa Nurmeksen kaupunki korjaamaan rakennusta suunnitelmallisesti päämääränä rakennuksen käyttö monipuolisina harraste- ja työtiloina. Lisäksi suojeluesityksen tekijän mielestä on selvitettävä ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuudet.
Suojeluesityksen tekijän mielestä koulun korjauksessa tulee ottaa huomioon säilyttävän korjausrakentamisen periaatteet ja välttää alkuperäiseen sopimattomia tai ylimitoitettuja rakennusteknisiä ratkaisuja ja materiaaleja. Suojeluesityksen tekijä on toimittanut ELY-keskukselle Niko Palosen asiantuntijalausunnon (15.4.2023), jossa arvioidaan Nurmeksen kaupungin teettämää koulun kuntotutkimusraporttia erityisesti kunnostamistapojen ja kunnostamisen kustannusten näkökulmista. Asiantuntijalausunnossa todetaan, että kunnostustöitä on mahdollista suorittaa Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy:n arviota edullisemmalla tavalla. Suojeluesityksen tekijän mielestä koulun säilyttämisen mahdollisuuksia tulee selvittää lisää.
Nurmeksen kaupungin lausunnon mukaan koulurakennusta ei tule suojella sen huonon kunnon, korkeiden korjauskustannusten ja kaupungin taloudellisen tilanteen vuoksi (kaupunginhallitus 20.2.2023). Koulu vaatii Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy:n laatiman kuntotutkimusraportin mukaan mittavan peruskorjauksen. Kohteen peruskorjauksen kustannusarvio on noin 6,1 miljoonaa euroa (alv 0 %). Kustannuksissa ei ole huomioitu tilojen mahdollisista käyttötarkoituksen muutoksesta johtuvia kuluja. Nurmeksen kaupungin teknisen johtajan mukaan kaupungin investointiohjelman tulisi pysyä vuosittain noin 2,5 miljoonan euron raamissa (Nurmeksen kaupunkirakennelautakunta 13.2.2023 § 12).
ELY-keskus toteaa, että sillä ei ole toimivaltaa velvoittaa omistajaa kohteen korjaamiseen. Rakennusperintölain 17 §:n nojalla ELY-keskus voi velvoittaa omistajaa kunnostustoimiin ainoastaan jo rakennusperintölain perusteella suojeltujen kohteiden kohdalla. Koulun korjauskustannuksista ELY- keskus toteaa, että ne voivat olla Nurmeksen kaupungille kohtuuttomia ottaen huomioon kaupungin vuosittaiset investoinnit. Asia on huomioitu ELY-keskuksen ratkaisussa. ELY-keskus ei ole toimivaltainen viranomainen selvittämään kohteen kunnostamisen rahoitusmahdollisuuksia.
ELY-keskus toteaa, että Niko Palosen asiantuntijalausuntoon ei sisälly uutta tietoa kohteesta. ELY- keskuksella on ollut riittävät selvitykset asian ratkaisemiseksi.
Rakennuksen käyttö
Suojeluesityksen tekijä toteaa, että Nurmeksen kaupungin tulisi kartoittaa sekä kaupungin nykyinen tilojen käyttötarve että uusien tilojen potentiaali luoda uutta toimintaa. Lisäksi kaupungin tulisi laatia koulurakennuksen käytölle toimintamalli, joka pystyy tuomaan kaupungille myös tarvittavia vuokratuloja. Esityksen tekijän mielestä kaikille asianosaisille olisi annettava mahdollisuus osallistua kouluasian valmisteluun.
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksella ei ole lainsäädännön perusteella toimivaltaa päättää Nurmeksen kaupungin omistaman rakennuksen käyttötarkoituksesta. Kaupunki päättää käyttötarkoituksesta sekä rakennuksen omistajana että maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kaavoitustoimivallan haltijana. Sekä kuntalaki että maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttävät kunnan päätöksenteolta vuorovaikutteisuutta.
Kuuleminen
Suojeluesityksen tekijän mielestä rakennusperinnelakiprosessin aikana on aiheellista järjestää asianmukainen kuuleminen paikan päällä ulko- ja sisätiloissa. Esityksen tekijä edellyttää, että asukkaat otetaan osalliseksi rakennusta koskevaan päätöksenteko- ja suunnitteluprosessiin.
ELY-keskuksen on rakennusperintölain 7 §:n mukaan ennen suojelua koskevan päätöksen tekemistä varattava rakennuksen ja kiinteistön omistajalle ja, jos rakennus tai kiinteistö ei ole omistajan hallussa, sen haltijalle sekä viereisen ja vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajalle ja haltijalle tilaisuus tulla kuulluksi. ELY-keskuksen on myös pyydettävä rakennuksen sijaintikunnan ja Museoviraston sekä tarvittaessa muun yhteisön lausunto.
ELY-keskus on kuullut asianosaisia eli suojeluesityksen tekijää, Nurmeksen kaupunkia (kaupunginhallitus, kaupunkirakennelautakunta, Nurmeksen museo ja rakennustarkastaja), Museovirastoa, Pohjois-Karjalan alueellista vastuumuseota ja Pohjois-Karjalan maakuntaliittoa.
Lisäksi ELY-keskus varasi naapurikiinteistöille mahdollisuuden tulla kuulluksi. Kattavien selvitysten johdosta ELY-keskuksella ei ollut tarvetta järjestää kuulemista kohteen luona.
