Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös 25.3.2024

Asia: Rakennussuojeluasiaa koskeva valitus

Valittaja: Nurmeksen Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry

Päätös, josta valitetaan: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 31.5.2023, POKELY/451/2021

Suojeluesitys

Nurmeksen Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry on tehnyt suojeluesityksen Nurmeksen keskustan koulun (Kauppalan kansakoulu) suojelemiseksi rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla (jäljempänä rakennusperintölaki). Esitystä on perusteltu muun ohessa seuraavilla seikoilla. Koulun suojeleminen on tärkeää, koska kaupungin tavoitteena on rakennuksen purkaminen. Koulu on merkittävä osa Nurmeksen kulttuuriympäristöä ja rakennusperintöä ja sillä on rakennushistoriaan, maisemaan, estetiikkaan ja ympäristöön liittyviä arvoja. Rakennus sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueella. Rakennuksella on paikallista, maakunnallista ja valtakunnallista arvoa. Kohde edustaa alkuperäistä, tiettyyn aikakauteen ja historialliseen tilanteeseen kuuluvaa tyyliä ja rakenteita, joista suuri osa on edelleen olemassa alkuperäisessä kunnossa ja käytössä. Koulun juhlasali on maakunnallisesti ja valtakunnallisestikin harvinaisuus.

Rakennusta ei voi pitää huonokuntoisena, vaan sen kunto on kohtalainen ja se on korjauskelpoinen. Erilaisia vaihtoehtoja koulun suojaamiseksi ei ole riittävän monipuolisesti selvitetty.

Esityksessä on myös vaadittu, että Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) antaa vaarantamiskiellon.

Valituksenalainen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös

ELY-keskus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt suojeluesityksen ja vaatimuksen vaarantamiskiellon määräämisestä. Päätöksen perusteluissa on todettu muun ohessa seuraavaa.

Vaarantamiskielto

Vaarantamiskieltoa ei ole määrätty, koska rakennukseen ei ole kohdistunut välitöntä uhkaa.

Soveltamisala

ELY-keskuksen päätöksen perustelujen mukaan koululla on maakunnallista merkitystä, mutta ei valtakunnallista.

Koulun kohdalla voimassa oleva asemakaava on vanhentunut. Kohde on poistettu asemakaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta ja tulevalla maankäytön suunnittelulla ratkaistaan käyttötarkoituksen muutostarve. Nurmeksen kaupunki on laittanut vireille Keskustan osayleiskaavan, jossa koulun säilyminen ja suojelu voidaan ratkaista maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti siten, että alueen myöhempää asemakaavoitusta ohjataan oikeusvaikutteisesti. Myös koulun sisätiloja voidaan suojella maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. ELY-keskuksen päätöksen mukaan suojelupäätökseen sovelletaan rakennusperintölakia.

Suojelua koskeva päätös

Päätöksen perustelujen mukaan kohteella on sellaisia suojeluarvoja, että rakennusperintölain 8 §:n mukaisten suojelun edellytysten voi katsoa lähtökohtaisesti täyttyvän. Koulurakennuksella on maakunnallista ja paikallista merkitystä. Koulu edustaa maakunnallisesti aikansa laadukasta koulurakennussuunnittelua ja sitä voidaan pitää yhtenä Eino Pitkäsen sotienjälkeisen suunnittelijan uran parhaimmista töistä (harvinaisuus). Rakennus edustaa sotien jälkeistä vilkasta koulujen rakennuskautta ja se kertoo merkittävällä tavalla Nurmeksen koulurakentamisen historiasta (tyypillisyys, edustavuus ja historiallinen todistusvoima). Koulurakennus on säilynyt pääpiirteittäin alkuperäisessä asussa (alkuperäisyys).

Päätöksen mukaan hylkäävä ratkaisu on perustunut kokonaisharkintaan, jossa on tarkasteltu rakennusperintölain 8 §:n tarkoittamien suojelun edellytysten täyttymisen lisäksi kohteen arvojen merkittävyyttä valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti, kohteen sisätilojen arvojen merkittävyyttä, kaavoitustilannetta ja mahdollisuutta suojelun ratkaisemiseen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa menettelyssä, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamista sekä kohteen kuntoa ja korjauskustannuksia huomioon ottaen kaupungin taloudellinen kantokyky ja tilan käyttötarve suhteessa kunnan lakisääteisiin velvoitteisiin.

Vaatimukset hallinto-oikeudessa

ELY-keskuksen päätös on kumottava ja asia palautettava ELY-keskukselle uudelleen valmisteluun. Vaarantamiskielto on asetettava.

Alueella voimassa oleva asemakaava on vanhentunut eikä siinä ole otettu huomioon suojeluun liittyviä kysymyksiä. Asemakaava on ollut pysähdyksissä vuosien ajan. ELY-keskus on kuitenkin katsonut, että suojeluasia voidaan ratkaista maankäyttö- ja rakennuslailla perustellen kantaansa vuoden 2023 kaavoituskatsauksella. Ratkaisu on perusteeton, ottaen huomioon kaupungin kaavoituksellisen tilanteen. Vanhasta kauppalasta ja koko keskeiseltä kaupunkialueelta puuttuu oikeusvaikutteinen yleiskaava. Nurmeksen kaupunki käynnisti yleiskaavatyön keväällä 2022. Perusselvitysaineistossa koulurakennus merkittiin suojelukohteeksi sr-1 merkinnällä. Kaavoitus on kuitenkin keskeytynyt vuodenvaihteessa 2022. Nurmeksen kaupunki on tehnyt useita linjauksia ja kannanottoja, jotka osoittavat kaupungin ennakkoasenteen ja haluttomuuden säilyttää rakennus. Kohteen säilymistä ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti, eikä suojelukysymystä voida jättää kaupungin kaavoitustyön yhteydessä tehtäväksi. Asia tulee ratkaista rakennusperintölain nojalla, sillä suojelun edellytykset täyttyvät.

Kohteella on valtakunnallista merkitystä maakunnallisen ja paikallisen merkittävyyden ohella. Museovirasto on lausunnossaan linjannut, että erityisten ympäristöarvojen osalta koulurakennuksella voidaan nähdä myös valtakunnallista arvoa johtuen sen keskeisestä sijainnista ja asemasta merkkirakennuksena vanhan kauppalan RKY-alueella. Koulurakennus toteuttaa sijaintinsa ja asemansa puolesta vuoden 1879 kaavaa ja sen julkisten rakennusten korttelivyöhykettä yhdessä kauppalan talon ja kirkon kanssa. ELY-keskus on yhtenä perusteluna suojeluesityksen hylkäämiselle esittänyt, ettei kohteella ole valtakunnallista merkitystä. ELY-keskuksen näkemys kohteen arvosta on virheellinen ja riittämättömästi perusteltu. Museovirasto on puoltanut suojelua erityisesti rakennuksen sisätilojen ja niiden kiinteän sisustuksen säilyttämisen vuoksi.

Kaupungin teettämän tutkimusaineiston perusteella koulu on korjauskelpoinen. Rakennuksen runkorakenne ja kantavat rakenteet ovat pääosin hyvässä kunnossa. Valittaja on teettänyt kaupungin teettämistä kuntoselvityksistä puolueettoman asiantuntija-arvion (Suomen rakennuskonservointi, Palonen 15.4.2023). Sen mukaan tutkimusaineistossa ei tule ilmi sellaista, mikä osoittaisi rakennuksen kunnostuksen olevan rakennusteknisestä näkökulmasta kannattamatonta. Arvion mukaan kunnostus on perusteltua ja suositeltavaa.

Rakennuksen kuntoa arvioidessa tulee ottaa huomioon, että kuntotutkimusraportin perusteella asuntosiiven käytön jatkamiselle sen nykyisessä kunnossa ei ole estettä. Kaupungin esittämässä aineistossa korjauskustannuksia ei ole tarkasteltu kokonaisvaltaisesti. Eri vaihtoehtoihin pohjautuva tarkastelu ja kustannusvertailu puuttuu. Kustannuksia ei ole tarkasteltu rakennuksen säilymisen lähtökohdista. Kaupunki ei ole myöskään kartoittanut tilatarpeita. Kaupungin selvitykset kustannuksista ja tilan käyttötarpeista ovat suppeita ja riittämättömiä päätöksenteon perustaksi. Arvioinnissa kustannusten osuus painottuu merkittävämmin suhteessa rakennusperintölain edellytysten täyttymiseen. Korjauskustannusarvio on yksipuolinen, ja tilatarpeiden huomioon ottaminen kustannusten muodostukseen ja jaksotukseen on puutteellinen.

Asian käsittely ja selvittäminen hallinto-oikeudessa

ELY-keskus on antanut lausunnon.

Nurmeksen kaupunginhallitus on antanut vastaselityksen. Siinä on muun ohessa todettu, että rakennuksessa pidetään edelleen peruslämpö päällä, millä turvataan kohteen säilyminen.

Valittaja on antanut vastaselityksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus jättää tutkimatta vaarantamiskiellon asettamista koskevan vaatimuksen.

Hallinto-oikeus hylkää valituksen.

Perustelut

Tutkimatta jättäminen

Valituksessa on vaadittu vaarantamiskiellon määräämistä.

Rakennusperintölain 6 §:n 1 momentin mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi kieltää rakennuksen kulttuurihistoriallista merkitystä vaarantaviin toimenpiteisiin ryhtymisen (vaarantamiskielto). Vaarantamiskielto on kuitenkin määrättävä aina, kun suojelun turvaaminen sitä välttämättä edellyttää. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi lisäksi velvoittaa rakennuksen omistajan tai haltijan ryhtymään tarpeellisiin suojaamistoimenpiteisiin rakennuksen suojelun turvaamiseksi.

Tuomioistuinlain 4 luvun 1 §:n mukaan hallinto-oikeus käsittelee ja ratkaisee ne hallinto-oikeudelliset valitukset, hallintoriita-asiat ja muut asiat, jotka säädetään kuuluviksi sen toimivaltaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa tai muussa laissa.

Hallinto-oikeus toteaa, että sillä ei ole toimivaltaa asettaa vaarantamiskieltoa, joten valittajan vaatimus on tältä osin jätettävä tutkimatta.

Vaarantamiskielto

ELY-keskus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt suojeluesityksen ja vaatimuksen vaarantamiskiellon määräämisestä.

Rakennusperintölain 21 §:n nojalla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaarantamiskieltoa koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeus valituksen johdosta arvioi, että asiassa saatu selvitys ja tämän päätöksen lopputulos huomioon ottaen ELY-keskus on voinut jättää vaarantamiskiellon määräämättä.

Pääasia

Kaavatilanne ja kohdetta koskevia selvityksiä

Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:ssä (2020) koulu sijaitsee taajamatoimintojen alueella (A), tärkeällä vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (pv) ja valtakunnallisesti merkittävällä rakennetun kulttuuriympäristön alueella (ma/kv). Koulurakennukseen ei kohdistu merkintöjä.

Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Nurmeksen yleiskaava (2000), jossa koulun alue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen (merkintä C-1).

Alueella on voimassa vuonna 1996 hyväksytty asemakaava, jossa koulu sijoittuu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle (YO). Korttelialueeseen ei kohdistu tarkempia kaavamääräyksiä.

Nurmeksen kaupunkirakennelautakunnan hyväksymän kaavoituskatsauksen 2023 mukaan kaupungilla on tarkoitus laatia keskustan alueelle oikeusvaikutteinen yleiskaava. Suojeluesityksessä tarkoitettu koulu kuuluu kaavan suunnittelualueeseen.

Koulu sijaitsee valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi rajatulla alueella ”Nurmeksen vanhan kauppalan alue”. Kyseessä olevan RKY-alueen kuvauksessa todetaan muun muassa, että Nurmes on asemakaavahistorian ja kaupunkirakentamisen tärkeä ja hyvin ilmeensä säilyttänyt esimerkki. Inventoinnissa ei mainita erikseen suojeluesityksen kohteena olevaa koulua.

Valituksenalainen päätös on perustunut muun ohella seuraaviin selvityksiin: Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 1. vaihekaavan kulttuuriympäristöselvitys, rakennushistoriaselvitys (Arkkitehdit OK, 13.10.2022), kuntotutkimus sekä asbesti- ja haitta-ainekartoitus (Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy, 22.12.2022 ja 7.11.2023), korjauskustannusarvio ja kustannuslaskelma (Suomen Rakennusterveyspalvelut Oy, 2.1.2023 ja 4.1.2023). Nurmeksen kaupungin toimesta on vuosina 2004–2020 tehty koulun kuntoon ja sisäilmaan liittyviä selvityksiä.

Suojeluesityksen johdosta on pyydetty lausunnot Nurmeksen kaupungilta, Museovirastolta, Pohjois-Karjalan alueelliselta vastuumuseolta, Nurmeksen museolta sekä Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta.

Nurmeksen kaupungin toimesta tehdyistä selvityksistä ilmenee, että koulun sisäilmanäytteissä on havaittu epäpuhtauksia ja rakenteissa on havaittu mikrobikasvustoa.

Nurmeksen kaupungin tilaamassa kohdetta koskevassa rakennushistoriaselvityksessä (Arkkitehdit OK 2022) on muun muassa todettu, että Nurmeksen kauppalan rakennuttama koulurakennus on valmistunut vuonna 1949 ja sen on suunnitellut arkkitehti Eino Pitkänen. Nurmeksen koulua voidaan pitää yhtenä Eino Pitkäsen uran huippukauden parhaimmista töistä. Nurmeksen entinen kansakoulu on maakunnassa erittäin edustava aikansa arkkitehtuurin tuote, lajissaan ja laadussaan ainutlaatuinen. Funktionalismin huippuajalta ei ole maakunnan alueella eikä paikallisesti muita koulurakennuksia kuin Nurmeksen koulu. Kaupunkirakenteessa koulu sijaitsee vuonna 1879 laaditun empirekaavan mukaisella kaavaan nähden poikittaisella julkisten rakennusten kortteleiden muodostamalla vyöhykkeellä. Koulu täydentää alueen monipuolista ja ajallisesti kerroksellista rakennuskantaa. Lähialueen kaupunkikuvassa koulu on merkittävä asemansa, kokonsa ja näkyvyytensä vuoksi, mutta laajemmassa mittakaavassa koulun rooli kaupunkikuvassa jää hieman vaatimattomaksi alueen maaston korkeusolosuhteiden vuoksi. Rakennus on edustava ja merkittävä paikallisesti ja maakunnallisesti. Koulun hahmo ja pääpiirteet ovat säilyneet erittäin hyvin. Tärkeimmät tilat (aulat, porrastilat, sali ja luokat) ovat alkuperäisessä muodossaan. Kohteessa tulisi tehdä rakenneavauksia todettujen ja mahdollisten vauriokohtien selventämiseksi. Yksi haittoja aiheuttavaksi epäilty rakennedetalji on välipohjarakenteen liitos seinärakenteisiin.

Rakennusta koskevassa kuntotutkimuksessa 22.12.2022 on muun muassa todettu, että alapohjarakenteisiin kohdistuu kosteusrasitusta maaperästä. Eristekerroksen epäjatkuvuuskohdissa (ulkoseinä- ja kantavat väliseinälinjat) maaperän kosteus on päässyt nousemaan rakenteisiin niiden pintamateriaaleja vaurioittaen. Rakenne on kastunut monin paikoin myös puuttuvien märkätilojen vedeneristyksien ja paikallisten vesivuotojen takia. Koulu- ja liikuntasalisiipien välipohjarakenteet on todettu kosteus- ja mikrobivaurioituneeksi materiaalimikrobinäytteiden perusteella koko rakennuksen alueella. Vesikatto on erittäin heikossa kunnossa. Rakennuksen ulkopuolinen kosteudenhallinta on kokonaisuudessaan puutteellinen. Ilmanvaihto kokonaisuutena ei ole hallittua eikä se täytä nykyisiä vaatimuksia. Kuntotutkimuksessa on suositettu lisätutkimuksia ja korjaustoimenpiteitä.

Korjauskustannusarviossa on arvioitu rakennuksen korjauskustannuksiksi ilman arvonlisäveroa 5 583 000 euroa ja 10 prosentin hankevarauksella 6 141 300 euroa.

Suojeluesityksestä annetut lausunnot

Museovirasto on lausunnossaan pitänyt kohteen suojelua tärkeänä ja puoltanut Nurmeksen entisen kauppalan koulun suojelua myös rakennuksen sisätilojen ja niiden kiinteän sisustuksen säilyttämisen vuoksi. Voimassa oleva kaava on vanhentunut. Museoviraston mukaan suojelutarve kohdistuu rakennuksen ulkoasuun, rakennusrunkoon, keskeisiin sisätiloihin ja kiinteään sisustukseen sekä kiinteistörajan mukaiseen pihapiiriin.

Museovirasto on lausunnossaan katsonut, että koulurakennus on kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti erityisen merkittävä. Koululla on rakennusperintölain 3 §:ssä tarkoitettua kulttuurihistoriallista merkitystä rakennushistorian, rakennuksen käytön ja rakennustaiteen kannalta. Erityisten ympäristöarvojen osalta koulurakennuksella voidaan nähdä myös valtakunnallista arvoa johtuen sen keskeisestä sijainnista ja asemasta merkkirakennuksena vanhan kauppalan RKY-alueella.

Lausunnossa on esitetty, että koululla on maakunnallista ja paikallista merkitystä. Rakennus edustaa sotien jälkeistä vilkasta koulujen rakennuskautta. Rakennus on koulurakentamisen historian näkökulmasta huomattavan merkittävä kohde Pohjois-Karjalassa. Koulua voidaan pitää yhtenä Eino Pitkäsen sotienjälkeisen suunnittelijauran parhaimmista töistä. Koulu oli valmistuessaan myös läänin modernein ja maakunnassa harvinaisen edustava arkkitehtuurikohde. Koulurakennus on säilynyt pääpiirteittäin alkuperäisessä asussa. Sisätiloissa on erittäin hyvin säilyneitä tiloja ja pintoja.

Nurmeksen kaupunginhallituksen antaman lausunnon mukaan koulun huonon kunnon, korkeiden korjauskustannusten ja kaupungin taloudellisen tilanteen vuoksi koulurakennusta ei tule suojella.

Nurmeksen kaupungin rakennustarkastajan antamassa lausunnossa on todettu muun ohessa, että sisäilma- ja rakennusteknisten kuntotutkimusten perusteella koulussa on laajat vauriot, joilla on korjaamattomina vaikutusta sisäilman laatuun. Rakennuksen korjaaminen asianmukaiseen kuntoon aiheuttaisi rakennuksen käyttömahdollisuuksiin nähden kohtuuttomia kustannuksia.

Nurmeksen museon lausunnossa on muun ohessa todettu, että koulun sijainti RKY-alueella tarkoittaa valtakunnallista merkittävyyttä. Museo on esittänyt koulun suojelua rakennusperintölailla.

Oikeudellinen arviointi

Rakennusperintölain soveltaminen

Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan rakennusperinnön suojelemiseen sovelletaan tätä lakia, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Pykälän 2 momentin mukaan rakennusperinnön suojelemisesta asemakaava-alueella sekä alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten, säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Pykälän 3 momentin mukaan tätä lakia sovelletaan kuitenkin 2 momentissa säädetyn estämättä myös mainitussa momentissa tarkoitetulla alueella, jos:

1) kohteella on valtakunnallista merkitystä;

2) kohteen säilymistä ja suojelua ei voida turvata maankäyttö- ja rakennuslailla ja sen nojalla annetuilla säännöksillä tai määräyksillä; tai

3) kohteen suojeluun tämän lain mukaisesti on erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi.

Rakennusperintölain esitöissä (HE 101/2009) on lain 2 §:ää (Soveltamisala) koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että esityksen mukaan rakennusperinnön suojelemisesta asemakaava-alueella huolehdittaisiin edelleen ensisijaisesti kaavoituksella. Asemakaava-alueilla ja asemakaavoitettaviksi päätetyillä alueilla, joille on annettu rakennuskielto, lakia rakennusperinnön suojelemisesta (myöhemmin erityislaki) sovellettaisiin ainoastaan, jos suojelua ei voitaisi toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain säännösten nojalla tai jos suojelu erityislain nojalla muutoin olisi tarpeellista. Kun rakennuksen suojelu ei ole mahdollista, riittävää tai tarkoituksenmukaista asemakaavoituksen keinoin, olisi mahdollista soveltaa erityislakia. Tällaisena perusteena on esityksessä todettu rakennuksen valtakunnallinen merkitys, kaavoituksen keinojen riittämättömyys suojelun tarpeeseen verrattuna sekä jos suojeluun on erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi. Erityislakia voitaisiin soveltaa asemakaavoitustilanteen vuoksi esimerkiksi silloin, kun asemakaavaa voidaan pitää rakennusperinnön huomioon ottamisen kannalta vanhentuneena eikä asian selvittäminen ja ratkaiseminen asemakaavanmuutoksella käynnisty. Erityisenä syynä voidaan pitää myös kaavoituksen viivästymistä joko kunnan ottaman kannan tai kaavoituksen resurssien vuoksi niin, että rakennuksen purkaminen tai ajan kulumisesta johtuva kunnon rappeutuminen uhkaavat.

ELY-keskus on päätöksessään todennut, että Nurmeksen keskustan koululla on suojeluarvoja ja että suojelua koskevaan asiaan voidaan soveltaa rakennusperintölakia. Hallinto-oikeus toteaa, että ELY-keskuksen päätöksessä ei ole selkeästi perusteltu sitä, miksi asemakaava-alueella olevan koulun suojeluasiassa on päädytty soveltamaan rakennusperintölakia. Päätöksestä kuitenkin ilmenee, että alueen asemakaavan on katsottu olevan vanhentunut.

Hallinto-oikeus arvioi, että alueella voimassa olevaa vuonna 1996 hyväksyttyä asemakaavaa voidaan pitää rakennusperinnön huomioon ottamisen kannalta vanhentuneena. Alueella ei ole vireillä asemakaavamuutosta. Hallinto-oikeus arvioi, että rakennusperintölakia on voitu soveltaa asiassa rakennusperintölain 2 §:n 3 momentin 3 kohdan nojalla.

Hallinto-oikeus toteaa, että rakennusperintölain 2 §:ssä on kysymys siitä, voidaanko rakennusperintölakia soveltaa kysymyksessä olevan kohteen suojelusta päättämiseen. Kun edellä on katsottu, että tässä tapauksessa rakennusperintölakia voidaan soveltaa rakennusperintölain 2 §:n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla asemakaavoitustilanteen vuoksi, asiassa ei ole tarpeen arvioida sitä, olisiko rakennusperintölaki sovellettavissa 2 §:n 3 momentin 1 tai 2 kohdan perusteella. Rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot otetaan tässä tilanteessa huomioon arvioitaessa kohteen mahdollista suojelua rakennusperintölain 8 §:n perusteella.

Rakennuksen suojelua koskeva päätös

Hallintolain 31 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

Rakennusperintölain 8 §:n 1 momentin mukaan rakennus voidaan suojella, jos se on valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti merkittävä.

Saman pykälän 2 momentin mukaan rakennuksen merkittävyys arvioidaan seuraavilla perusteilla:

1) harvinaisuus tai ainutlaatuisuus (harvinaisuus);

2) historiallinen tyypillisyys alueelle (tyypillisyys);

3) aluetta tai tiettyä aikaa kuvaavat tyypilliset piirteet (edustavuus);

4) alkuperäistä tai sitä vastaavan käytön, rakentamistavan, arkkitehtuurin tai tyylin ilmeneminen ja jatkuminen (alkuperäisyys);

5) merkitys historiallisen tapahtuman tai ilmiön todisteena tai siitä kertovana ja tietoa lisäävänä esimerkkinä (historiallinen todistusvoimaisuus); tai

6) näkyvissä olevat eri aikakausien rakenteet, materiaalit ja tyylipiirteet, jotka ilmentävät rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa ja jatkuvuutta (historiallinen kerroksisuus).

Hallinto-oikeus toteaa, että ELY-keskuksella on ollut päätösharkintaa tehdessään käytettävissään edellä todetut ja päätöksestä tarkemmin ilmenevät selvitykset ja lausunnot. Hallinto-oikeus arvioi, että ELY-keskuksella on ollut rakennuksen kulttuurihistoriallisesta arvosta, kunnosta ja arvioiduista korjauskustannuksista riittävänä pidettävät selvitykset suojeluesityksen ratkaisemiseksi. Päätös ei ole lainvastainen sen vuoksi, ettei asiassa ole laadittu tilatarveselvitystä.

Museoviraston lausunnon perusteella Nurmeksen keskustan koululla on rakennusperintölain 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla tyypillisyyteen, historialliseen todistusvoimaisuuteen, harvinaisuuteen, edustavuuteen ja alkuperäisyyteen liittyviä kulttuurihistoriallisia arvoja. Rakennus on myös maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä. Museoviraston lausunto huomioon ottaen hallinto-oikeus arvioi, että ELY-keskus on voinut katsoa, että koulu on maakunnallisesti merkittävä rakennus. Koulun kunnosta esitettyjen selvitysten perusteella voidaan arvioida, että rakennuksessa on korjaustarpeita. Selvitysten perusteella rakennuksen voidaan kuitenkin arvioida olevan korjattavissa. Hallinto-oikeus arvioi esitetyn selvityksen ja lausuntojen perusteella samoin kuin ELY-keskus, että kohteella on sellaisia suojeluarvoja, että rakennusperintölain 8 §:n mukaisten suojelun edellytysten voidaan katsoa lähtökohtaisesti täyttyvän.

Nurmeksen kaupunginhallitus on esittänyt, ettei koulua suojella sen huonon kunnon, korkeiden kunnostuskustannusten ja kaupungin taloudellisen tilanteen vuoksi.

Rakennuksen suojelua koskevan päätöksen osalta rakennusperintölain esitöissä on silloista nykytilaa koskevan kappaleen kohdalla lausuttu, että rakennuksen suojeltavaksi määrääminen on harkinnanvaraista. Rakennussuojelua koskevassa päätöksessä harkinta tehdään, paitsi rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon, myös suojelun tarkoituksenmukaisuuden osalta. Vaikka rakennus olisi kulttuurihistoriallisesti merkittävä, olosuhteet saattavat olla sellaiset, että suojelu ei voi toteutua esimerkiksi siksi, että tarpeelliset korjaustoimet aiheuttaisivat merkittävien autenttisten arvojen häviämisen. Yksityiskohtaisissa perusteluissa on lain 8 §:n kohdalla todettu, että suojeltavaksi määrääminen esitetään edelleen säilyvän harkinnanvaraisena. (HE 101/2009 vp.) Rakennusperintölain muutosta (17.12.2020/1085) koskevassa hallituksen esityksessä on lausuttu, että alistusmenettelyn poistuminen korostaisi ELY-keskuksissa suoritettavan kokonaisharkinnan merkitystä, sillä muutoksenhaussa tarkasteltaisiin vain päätösten lainmukaisuutta (HE 182/2020).

Hallinto-oikeus toteaa, että ELY-keskuksella on rakennuksen suojelusta päättäessään harkintavaltaa. Siitä huolimatta, että rakennuksen katsottaisiin olevan rakennusperintölain 8 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla merkittävä, rakennus voidaan jättää suojelematta. Hallinto-oikeus toteaa, että asiaa ratkaistessa voidaan ottaa huomioon rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon lisäksi myös muut asiaan vaikuttavat seikat ja olosuhteet. ELY-keskuksen harkintavaltaa suojeluasian ratkaisemisessa rajoittavat kuitenkin hallinnon yleiset oikeusperiaatteet.

Hallinto-oikeus toteaa, että ELY-keskuksen päätöksestä ja sen perusteluista ilmenee, että päätös on perustunut kokonaisharkintaan, jossa on otettu huomioon suojelua puoltavia ja sille vastakkaisia seikkoja. Harkinnassa on otettu lähtökohdaksi rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot, sen sijoittuminen RKY-alueelle sekä sen kaupunkikuvallinen merkitys. Päätöksessä on otettu huomioon myös Nurmeksen kaupungin perusteet vastustaa suojelua. Päätösharkinnassa on otettu huomioon rakennuksen kunto ja korjaustarpeet sekä kaupungille aiheutuvat korjauskustannukset, kaupungin taloudellinen kantokyky ja tilan käyttötarve.

Hallinto-oikeus arvioi, että ELY-keskus on tehnyt päätöksen harkintavaltansa puitteissa. Päätös ei ole lainvastainen eikä päätöstä siten ole valituksen johdosta syytä kumota.