Talot on esitelty vanhimmasta uusimpaan. Lähteinä on käytetty Nurmeksen museolta ja asukkailta saatuja tietoja sekä Wilma Klippelin teosta Nurmeksen kauppala – ensimmäiset vuosikymmenet.
Vuonna 1939 valmistunut hirsi- ja puurunkoinen, kaksikerroksinen asuintalo, joka on rakennettu puuseppä Antti Honkasen henkilökunnan asuintiloiksi. Talo on rakennettu Porokylän Jukolan Osuuskaupan liikerakennuksen purkuhirsistä, sillä Honkanen osti entisen myymälärakennuksen, kun liikettä uusittiin. Honkanen valmisti talon ovet ja ikkunat itse viereisessä verstaassaan (Rajakatu 18). Puusepänverstaasta saattoi kuulua myös musiikkia, sillä Antti Honkasen poika Olavi (Olli) Honkanen oli Nurmeksen vapaapalokunnan puhallinyhtyeen johtaja ja orkesteri harjoitteli verstaassa.
Kiinteistössä on nykyään viisi asuntoa, jotka ovat kaikki vuokralla. Samalla tontilla sijaitsee myös pienempi mökki, joka on lyhytaikaisessa vuokrakäytössä.
Kiinteistöä on remontoitu ja muun muassa purettu talon sisäpihan puolelta siihen jälkikäteen rakennetut parveke ja katos ja pyritty palauttamaan julkisivu ennalleen. Koko talon ulkokuori on maalattu uudelleen.
Vuonna 1876 perustetun ja vuonna 1879 kaavoitetun Nurmeksen kauppalan asuttaminen alkoi toden teolla vuonna 1880 pidetyistä tonttihuutokaupoista. Tämän tontin osti kauppias Julius Grönroos 99 markan hintaan ja myi sen kaksi vuotta myöhemmin Antti Nevalaiselle. Piirustukset liiketalolle hyväksyttiin vuonna 1883.
Aluksi talossa sijaitsi muun muassa Theresa Liljendahlin ravintola sekä huoneita matkailijoita varten. Vuonna 1899 perustettu Kansallis-Osake-Pankki siirsi konttorinsa rakennukseen vuonna 1911. Samana vuonna valmistui Nurmekseen rautatie, ja Nurmeksen talouselämä alkoi kehittyä. Yritteliäisyys elpyi ja Kansallispankin toiminta laajeni, kun monet Nurmeksen yritykset harjoittivat vireää ulkomaankauppaa. Pankinjohtajana toimi alusta asti vuonna 1921 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka kunnallisneuvos Juho Pitkänen. Hän oli toiselta ammatiltaan kansakoulunopettaja, ja hänen puolisonsa Aina oli säveltäjä P. J. Hannikaisen sisar.
Alkuperäinen, vuonna 1883 rakennettu KOP:n talo tuhoutui talvisodan pommituksessa tammikuussa 1940. Tuolloin koko talo paloi, ja sen mukana paloivat paitsi pankin irtaimisto, myös talossa sijainnut pankinjohtaja Törrösen perheen koti. Tulipalossa vain teräsbetoniholvi jäi pystyyn ja konttorin kassa ja arvopaperit säilyivät vahingoittumattomina. Talon piharakennus säästyi, samoin sinne turvaan siirretyt tavarat.
Nykyinen rakennus valmistui vuonna 1947 pommituksessa tuhoutuneen tilalle. Talon alakerrassa oli neljä liikehuoneistoa ja pankki, kahdessa ylemmässä kerroksessa pankin henkilökunnan ruokailutila ja asuntoja sekä hammaslääkäri Aino Törrösen vastaanottotila vuoteen 1969 saakka. Talo oli omana aikanaan hyvin moderni, sillä siinä oli sisä-wc, kylpyhuone ja juokseva vesi. Lisäksi kellarissa oli sauna, joka tosin oli varattu vain pankinjohtajan perheen käyttöön.
Kansallispankin seuraaja Nordea lopetti toimintansa kiinteistössä syyskuussa 2011. Tiloissa toimi vuosina 2020–2021 Nurmes-talon remontin ajaksi perustettu tilapäinen museo Kopin museo.
Iisakki Pennanen rakennutti talon perheensä asunnoksi ja liiketiloiksi vuosina 1964–1965. Toinen puoli yläkerran asuintiloista oli perheen omassa käytössä ja toinen puoli toimi vuokra-asuntona. Katutasossa sijaitsi Koneliike Pennasen myymälätilat, ja kellaritiloista on myyty jopa henkilöautoja lähikylien autoistamiseksi. Viimeisimpänä liiketilassa toimi Poistomyynti-niminen liike, joka oli erikoistunut muun muassa postikorttikauppaan.
Jouko Kärkkäinen osti kiinteistön Pennasen perheeltä loppuvuodesta 2012. Kärkkäinen ja paikallinen arkkitehti Seija Tuhkanen alkoivat ensi töikseen suunnitella talon modernisointia. Talo kun oli rakennettu aikanaan hyvin ja asuintilat edustivat jo valmiiksi mukavaa 1960-luvun väljää arkkitehtuuria.
Vuonna 2013 alkoi talon mittava remontti, joka käsitti talon sisä- ja ulkotilat. Katutason liiketilat muuntuivat kolmeksi huoneistoksi ja yläkerran kaksi huoneistoa remontoitiin vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Talon ulkoasu koki kovia muutoksia, kun matalasta harjakatosta rakennettiin aumakatto ja Pielisen puolelle rakennettiin huoneistojen levyiset maisemaparvekkeet. Samalla talo liitettiin kaukolämpöön ja ikkunat uudistettiin vanhojen alkuperäisten
piirustusten mukaisiksi.
Muutostöiden valmistuttua rakennus on tarjonnut kodin viidelle perheelle, joista pari on viihtynyt talossa remontin valmistumisesta saakka. Alkuvuodesta 2022 talo siirtyi Joonas Pelon omistukseen. Sen jälkeen talossa on uusittu vesi- ja viemäriputket.
Tontilla sijaitsi alun perin vuonna 1893 rakennettu puutalo pesutupineen. Talo purettiin vuonna 1973 tontilla nykyisin sijaitsevan kerrostalon tieltä. Nykyinen kerrostalo valmistui vuonna 1974, ja se tunnetaan nimellä Sähkönkulma. Talon Kauppalantalon puoleisessa päädyssä sijaitsi Nurmeksen Sähkö Oy:n liike. Pihalla Karjalankadun puolella sijaitsi Nurmeksen Sähkön varastorakennus, joka purettiin vuonna 1989.
Vanhan, vuonna 1981 puretun sairaalan tontin rakentaminen jatkui Pikku-Kaarlen päiväkodin jälkeen puukerrostalo Yhteisöpiha 1:n rakentamisella. CLT-massiivipuuelementeistä rakennetun luhtikerrostalon rakentaminen aloitettiin vuonna 2019, ja asukkaille luovutettiin avaimet toukokuussa 2020. Kiinteistö Oy Nurmeksen Vuokratalojen rakennuttamassa kolmikerroksisessa talossa on 19 vuokra-asuntoa.
Vanhan sairaalan tontti saatiin rakennettua täyteen, kun Yhteisöpiha 2 valmistui kesällä 2022. Kiinteistö Oy Nurmeksen Vuokratalojen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian opiskelijoille rakennuttama 38-paikkainen opiskelija-asuntola edustaa Yhteisöpiha 1:n tavoin modernia, mutta vanhaa kunnioittavaa, ekologista puukerrostalorakentamista. Kolmikerroksisen luhtikerrostalon runko on CLT-massiivipuuelementtiä. Ulkopinnassa on alueen kaavamääräyksen mukaisesti ulkoverhouslaudoitus, mutta elementin puupinta on jätetty osittain näkyviin asuntojen sisäseiniin.
