Suomi English


Kuva: Yksityinen arkisto

Kun Nurmeksen asujaimisto uuteen kauppalaan vähitellen asettui, se muodostui pääasiassa käsityöläisten, kauppiaiden ja virkamiesten perheistä. Vuonna 1904 veronmaksajista 19 oli itsenäisiä käsityöläisiä, joilla oli verstaansa kotitalojen yhteydessä. Kauppiaita oli 16, mutta vuonna 1910 heitä oli jo 20. Suurimman joukon, 26, veroluettelossa muodostivat virkamiehet tai heihin rinnastettavissa olevat henkilöt.

Keskinäinen seurustelu kävi välillä ruotsin kielellä siinä määrin äänekkäästi, että sanomalehti Karjalattaressa joku täkäläinen valitti ruotsinkielisten seurueiden häiritsevän rauhallisten asukkaiden yöunta! Tämä yhteisörakenne lienee osaltaan vaikuttanut siihen että Nurmes sai lisänimen "Herrain kauppala".

 

Tulosta